Vaalikynä: Lapsillamme on oikeus oppimisen tukeen

Moni lapsi ja nuori tarvitsee koulupolullaan tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin. Koronan aiheuttamat poikkeusolot ovat lisänneet tuen tarvetta entisestään ja lisänneet koululaisten psyykkistä huonovointisuutta.

Tuen järjestämisessä oli jo ennen koronaa puutteita kaikilla asteilla. Vuonna 2018 Ylen erityisopetusta koskevassa kyselyssä tuli ilmi, että vanhemmat joutuvat taistelemaan tuesta lapsilleen ja opettajat kertoivat, ettei heidän aikansa riitä kaikkien lasten huomioimiseen.

Kunnan tehtävänä on tukea niin perheiden kuin opettajien jaksamista ja se tarkoittaa panostuksia peruspalvelujen saatavuuteen.

Lapsiperheille tulee tarjota ennaltaehkäiseviä tukipalveluja. Neuvola on ensimmäinen paikka, jossa tulisi huomata lapsen ja perheen mahdolliset tuen tarpeet.

Koulussa opiskelua autetaan ammattitaitoisilla opettajilla, riittävän pienillä opetusryhmillä, koulunkäynninohjaajilla, tukiopetuksella, joustavilla opetusjärjestelyillä ja oppilashuoltoryhmän riittävällä tuella.

Erityisessä tuessa oppija on aina oikeutettu tarvittaessa pienryhmään. Säästösyistä pienluokkia ei saa lakkauttaa ja siirtää erityisoppilaita jo ennestään isoihin yleisopetusryhmiin vailla riittävää tukea. Opettajat tarvitsevat myös lisää erityspedagogista osaamista.

Oppilaille pitää olla matalankynnyksen mielenterveyspalveluja, jotta apua saisi helposti, kun sitä tarvitsee.

Kouluissa tarvitaan myös tavoitettavissa olevaa terveydenhoitajaa, koululääkäriä, kuraattoria, koulupsykologia ja laaja-alaista erityisopettajaa.

Kouluissa toimivista psykiatrisista sairaanhoitajista on paljon hyviä kokemuksia. Lasten ja nuorten jonotusajat perheneuvolaan, terapiapalveluihin ja lastenpsykiatrille ovat tällä hetkellä täysin kestämättömiä.

Lastenpsykiatrinen erikoissairaanhoito ei pysty enää vastaamaan kasvavaan kysyntään. Monia lievempiä oireita pystyttäisiin auttamaan pienemmällä oikea-aikaisella tuella.

Yhtä totta kuin puutteet peruspalvelujen saatavuudessa on myös se, että kuntatalous on paineessa monessa kunnassa ja menoja on pyritty karsimaan.

Lastensuojelun kustannukset ja inhimillinen kärsimys ovat kuitenkin karkaamassa käsistä.

Oppimisvaikeudet lukemisessa, kirjoittamisessa ja matematiikassa vaikeuttavat liian monen oppilaan jatkokoulutusta ja työllistymistä.

Tällä hetkellä vuosittain peruskoulun päättää noin 6000 oppilasta, joilla ei ole riittäviä perustaitoja. Nämä kaikki vaikuttavat syrjäytymiseen.

Meillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, ettei syrjäytyminen johdu riittämättömästä tuesta. Näin vaikutamme myös siihen, että näistä nuorista tulee tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskuntamme rakentajia.

Opettajien ammattijärjestö (OAJ) on tuonut esille sen, että perusopetuksen kolmiportainen tuki ei toimi, tehostetun tuen ja erityisen tuen raja on epäselvä, erityisen tuen resurssit ovat riittämättömät eikä oppilaiden oikeus tukeen toteudu.

Tuen puutteella on pahimmissa tapauksissa hirvittäviä vaikutuksia ja kasvava määrä oppilaita ei saavuta oppimisen vähimmäistavoitteita. Tämä vaikuttaa lapsen koko elämään.

Meidän on saatava kuntiin niin opetustoimeen kuin perusterveydenhuoltoon riittävästi palveluja, joilla voimme auttaa lapsia ja nuoria silloin, kun ongelmia ilmaantuu ennen kuin tilanne pahenee.

Jokainen meistä voi miettiä kumpi maksaa enemmän niin inhimillisesti kuin rahassa mitattuna, se että lapsi/nuori ja perhe saa ajoissa tukea ja tarvitsemansa palvelut vai se, että jälkikäteen yritetään tilannetta korjata.

Lasten hyvinvointi on priorisoitava ja lasten ja nuorten palvelut on oltava kunnossa varhaiskasvatuksesta varhaisaikuisuuteen. Se on tulevaisuusteko.

Pihla Keto-Huovinen kansanedustaja, aluesyyttäjä kuntavaaliehdokas (kok.) Mäntsälä Sari Sillanmäki-Kuokkanen, KM, erityisluokanopettaja, kuntavaaliehdokas (kok.) Järvenpää

Kommentoi