Vaalikynä | Uudistaminen ei ole itseisarvo – laatu ratkaisee

Sote-keskustelu jatkuu vuodesta ja hallituskaudesta toiseen. On ymmärrettävää, että ihmiset ovat väsyneet koko aiheeseen ja kaikki me toivomme, että sote-uudistus Suomessa saataisiin tehtyä.

Valitettavasti se on johtanut siihen pisteeseen, että monille tuntuu olevan tärkeämpää uudistuksen maaliin saattaminen kuin se, millainen uudistus lopulta on.

Tämä on mielestäni vaarallista, sillä uudistamista ei pidä koskaan tehdä vain uudistamisen vuoksi, vaan sisällön pitää ratkaista ja palveluiden parantua.

Soten maakuntahimmeli ei tule parantamaan yhtään sairasta, hyvä tahto ei poista mielenterveysongelmia eikä kauniit puheet vähennä lastensuojelun tarvetta.

Yhtä lailla mielestäni on vaarallista, että sotea koskeva kritiikki typistetään vain opposition jankkaamiseksi tai siihen, että opposition tehtävä nyt vain on vastustaa kaikkea.

Hallituksen sote-esityksen valmistelua ja sen sisältöä on kuitenkin kritisoitu koko sen valmistelun ajan – muidenkin kuin opposition toimesta. Tämä on helposti nähtävissä eri vaiheiden lausuntopalautteista ja asiantuntijakuulemisista.

Pakettia on toki matkan varrelta sieltä täältä paranneltu, mutta kritiikkiä on noussut myös siitä, että lausuntopalautteita ja niissä ollutta kritiikkiä ei olla riittävästi huomioitu.

Yksi valitettava esimerkki kritiikin sivuuttamisesta oli julkisuudessakin ollut talousvaliokunnan sote-lausuntoluonnos. Se oli kirjoitettu Suomen johtavien asiantuntijoiden kuulemisten perusteella, mutta hallituksen edustajat enemmistönsä turvin putsasivat pois monet kritiikit lopullisesta lausunnosta.

Yksi keskeisimpiä ongelmia on edelleen uudistuksen rahoitusmalli, joka tulisi esimerkiksi Uudenmaan osalta johtamaan suuriin leikkauksiin sote-rahoituksesta ja tämä Husin toimitusjohtaja Juha Tuomisenkin mukaan tulisi johtamaan siihen, että Uudenmaan asukkaiden hoitoon pääsy heikkenee ja jonot pitenevät.

Asiantuntijoiden mukaan malli ei myöskään sisällä vahvoja kannustimia kustannusten hillitsemiseksi. Tällaisten kannustimien puuttuminen ja maakuntaveron mukaan tuominen ei kuulosta lupaavalta veronmaksajien näkökulmasta.

Maakuntavero tarkoittaisi työn verotuksen kiristämistä, kun Suomen tavoitteena pitäisi päinvastoin olla sen keventäminen.

Uudistuksen myötä kasvavien kaupunkien/kuntien veropohjan merkittävä pienentyminen vaikeuttaisi olennaisesti näiden edellytyksiin rahoittaa kasvun ja elinvoiman kannalta oleellisia investointeja.

Tämä on erityisen huolestuttavaa, koska jatkossa kuntatalouden sopeuttaminen tarkoittaisi käytännössä leikkauksia varhaiskasvatuksesta ja koulutuksesta ja sille tielle emme halua joutua.

Meillä päättää tälläkin hetkellä vuosittain peruskoulun noin 6000 nuorta vailla riittäviä perustaitoja (luku- ja kirjoitustaitoa), mikä vaikuttaa niin toiselle asteelle siirtymiseen kuin myöhemmin työelämässä pärjäämiseen.

Koko uudistuksen ideana on käsittääkseni ollut taata ihmisille nopeampi pääsy hoitoon ja hillitä sote-menojen kasvua parantamalla kustannustehokkuutta ja jos uudistus ei näihin kykene vastaamaan, niin miksi sellaista uudistusta pitää tehdä?

Seuraava valtuustokausi on ratkaiseva mäntsäläläisten terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden kannalta ja siksi on tärkeää vaikuttaa.

Toivon voivani olla mukana vaikuttamassa siihen, että palvelut ja päätösvalta säilyvät Mäntsälässä, jotta täällä olisi hyvä elää ja asua myös tulevaisuudessa.

Pihla Keto-Huovinen kansanedustaja (kok.), aluesyyttäjä, ehdolla kuntavaaleissa, Mäntsälä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut