Toni Hinkan kolumni: Miten lämpöä etäkohtaamisiin?

Toni Hinkka

Olin jo niin tottunut etäesiintymisiin, etten muistanutkaan millainen tunnelmaero voi olla lähi- ja etäkohtaamisissa.

Olen rakentanut takkahuoneeseeni kunnon etäkokousstudion. Olen tehnyt parhaani, jotta yhteyden kummassakin päässä voisi nauttia mahdollisimman hyvästä äänestä ja kuvasta.

Parhaimmillaan etäkokoustaminen onkin erinomaisen mukavaa silloin kun jokainen osallistuja on panostanut näkyvyyteen ja kuuluvuuteen. Vaan kokouksen laatu on lopulta yhtä hyvä kuin sen heikoin lenkki. Jos kohtaamisessa on yksikin osallistuja, jota on vaikea tai jopa mahdotonta kuulla tai joka ei näytä kuvaansa tai se on pikselimössöä, vaikuttaa se koko joukon tunnelmaan.

Kun kaikki energia menee ymmärtämisen yrittämiseen, on vaikea säteillä itsekään lämpöä muille. Ärtymys kasvaa minuutti minuutilta ja se leviää huomaamattomasti kuin virus koko osallistujajoukkoon. Kärsimys näkyy naamasta.

Ärtymys voi kestää vielä tunteja kokouksen jälkeenkin. Näin se tunne välittyy myös seuraavaan ja sitä seuraavaan kohtaamiseen ja kohta on ison joukon päivä pilalla. Eikä kukaan tunnu tietävän, miksi näin tapahtuu.

Ei näin varmaankaan kaikilla käy. Itse vain olen kovin herkkä. Lisäksi minulla on armeijauran perintönä kuulovamma. Vaan en niille mitään voi.

Kuvan osalta valaistuksella ja kameralla on suuri merkitys.

No nyt taisi lipsahtaa sinne kylmyyden puolelle. Miten siis lämpöä etäkohtaamisiin?

Ääni ja kuva kuntoon. Etenkin muita osallistujia varten. Tämä tarkoittaa äänen osalta kunnon mikrofonia ja vähäistä taustahälyä. Kuvan osalta valaistuksella ja kameralla on suuri merkitys. Ihan ok-tasolle pääsee jo muutamien kymmenien eurojen investoinnilla. Loput on ilmaista ammattitaitoa.

Ilahduttavasti nämä alkavat olla koko ajan paremmassa kunnossa. Runsaassa vuodessa hitaimmatkin alkavat oppia perusasioita.

Mietin kovasti, miten minä voisin osaltani toimia etäkokousten lämmöntuojana. Yksi keino on laittaa oma etästudioni niin mukavaksi, että hyvä oloni välittyy kaikille. Toinen keino on minimoida kanssakäyminen sellaisten henkilöiden kanssa, jotka aiheuttavat lähi- tai etä-ärtymystä. Kolmanneksi lisään varovaisesti mukavien lähikohtaamisten määrää. Ehkä niiden tunnelma välittyy sitten etänäkin.

Kommentoi