Suomessakin on rokotevastaisia ryhmiä. Esimerkiksi länsirannikolla Luodon kunnassa on jätetty rokottamatta vuonna 2016 syntyneistä lapsista liki 12 prosenttia kolmanteen ikävuoteen mennessä, kun luku naapurimaakunnassa on 0,5 prosenttia.
Rokotevastaisuus syntyy, kun rokotteen ikävä haittavaikutus osuu omalle tai oman lapsen kohdalle.
Pohditaan vain rokottamisen negatiivisia seurauksia, ei lainkaan sen hyviä puolia eikä varsinkaan rokottamattomuuden seurauksia.
Ilmiötä kutsutaan saatavuusharhaksi.
Kumpi on pahempi: ikävä asia aktiivisen toiminnan vai sama passiivisuuden seurauksena?
Moraalinen vinoumamme pitää pienempänä pahana omakotitalon lisäeristyksen tekemättä jättämisen kuin eristyksellä säästetyn öljymäärän polttamisen avotulella ulkona.
Ilmiötä kutsutaan laiminlyöntiharhaksi. Se johdattelee meitä passiivisuuteen, mutta sairastuneen lapsen vanhemmat, jotka ovat jättäneet lapsena rokottamatta, pitäisi oikeastaan laittaa syytteeseen lapsensa vahingoittamisesta.
Kaikkeen liittyy riskejä, mutta me ihmiset tykkäämme vain riskittömistä vaihtoehdoista.
Niinpä riskin pienentäminen yhdestä prosentista nollaan on meidän mielestämme arvokkaampaa kuin neljästä prosentista kahteen prosenttiin, vaikka asia on oikeasti toisin päin. Ilmiötä kutsutaan nollariskiharhaksi.
Moni toivoo, että niin koronaan kuin muihinkin yhteiskunnan ongelmiin löytyisi ratkaisu, josta ei olisi kenellekään haittaa. He ovat valmiit odottamaan maailman tappiin tällaista ratkaisua, jota ei koskaan löydy.
Niinpä asiat jäävät silleen, eikä oteta käyttöön niitä seuraavaksi parhaita vaihtoehtoja. Järjetöntä. Niinpä tätä harhaa kutsutaan nirvana-virhepäätelmäksi.
Lopuksi faktaa. Vuosien 2009–2010 sikainfluenssapandemian yhteydessä rokotettiin 2 760 000 suomalaista ja ikävän narkolepsiasairauden sai ilmeisesti 323 ihmistä eli 1/10 000 rokotetuista.
Kaikilla heillä oli siihen geneettinen taipumus.
7 669 sai sikainfluenssan ja 44 kuoli siihen.
Asiantuntijoiden arvioiden mukaan rokottamisen ansiosta vältettiin 800 000 tartuntaa ja 50 kuolemaa.
Rokotusasemalla tavataan – lyhyesti, turvavälit huomioiden ja kasvomaskilla suojautuen!
Kirjoittaja on tietokirjailija ja liikkeenjohdon konsultti.