Lukijalta: Minne unohtui henkilöstökoulutus?

Työnantajan järjestämän henkilöstökoulutuksen määrä on laskenut. Laskun syyt ja seuraukset on arvioitava myös Mäntsälän suurimmalla työpaikalla, kunnassa. Muuten edessä olevista haasteista on vaikea selvitä.

Ennen oli paremmin.

Aiemmin Suomi tunnettiin laaja-alaisesta henkilöstön kehittämistoiminnasta. Seuraavaa vuotta koskevat koulutus- ja kehittämistarpeet arvioitiin henkilöstöryhmittäin.

Toimenpiteet kirjattiin työyhteisön henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan ja rahoitus budjettiin.

Tämän menettelyn seurauksena henkilöstökoulutus lisääntyi 2000 luvulle asti.

Töiden järjestely uusiksi työnkuviksi eteni kuin juna, kun muutoksiin varauduttiin yhteisöllisesti, koulutus- ja kehittämistoiminnasta tinkimättä.

Samalla myös työn tuottavuus kasvoi.

Sitten alkoivat leikkaukset.

Viimeisten 20 vuoden aikana henkilöstökoulutuspäivien keskiarvo on puolittunut 6,6 päivästä noin neljään päivään vuodessa.

Mäntsälässä puhutaan jo alle kahden päivän keskimääräisestä koulutuksesta.

Ja mitä tuottavuuteen tulee, se on Suomessa laskenut kuin lehmän häntä.

Tämän tekstin tarkoitus on kyseenalaistaa tavaksi tulleet ”säästöt” henkilöstökoulutuksesta.

Meidän mielestämme henkilöstökoulutukseen, kuten muuhunkin lisä- ja täydennyskoulutukseen, on satsattava selvästi nykyistä enemmän.

Syyt tähän ovat ilmeiset.

Marraskuussa päätetyn talousarvion ja siihen sisältyvän Mäntsälä 2026 -suunnitelman mukaan kuntapalvelut tuotetaan jatkossa huomattavasti nykyistä pienemmällä henkilöstöllä.

On siis selvää, että parempia palveluja ei voida saavuttaa ilman työn tuottavuuden kasvua.

Työn tuottavuus ei kuitenkaan kasva ilman henkilöstökoulutuksen kaltaista täsmäkoulutusta.

Eikä kunnan henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta irrallinen, esimerkiksi työntekijöiden itse rahoittama koulutus, ole toimiva keino koko työyhteisöä koskeviin muutoksiin varautumisessa.

Millaisista rahoista puhumme?

Kunnan koulutusbudjetti määräytyy tietysti aina tarpeen mukaan.

Mutta kirjallisuudessa usein mainittu prosentti palkkasummasta olisi nähdäksemme hyvä pitkän aikavälin tavoite.

Mäntsälän kunnan koulutusbudjettia on näppituntuman mukaan selvästi alle puolet tästä tavoitteesta.

Näin ei voi jatkua. Olemme sitä mieltä, että Mäntsälän kuntastrategiassa ja Mäntsälä 2026 -suunnitelmassa asetetut palvelutavoitteet edellyttävät huomattavia lisäpanostuksia henkilöstökoulutukseen.

Ottaako kunta asiasta kopin?

Liisa Tamminen pääluottamusmies Erkki Laukkanen kunnanvaltuutettu (vas.)

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.