Lukijalta: Muutetaan maailmaa sana sanalta

Kirjoittajat toivovat, että sukupuolettuneesta puheesta päästäisiin eroon. Esimerkkinä sellaisesta he mainitsevat sanan ”naislääkäri”. arkisto/Päivi Tuovinen

Kulttuurissamme oletetaan, että sukupuoli määrittää tiukasti ja kattavasti ihmisen ominaisuudet.

Sekä biologisten naisten että miesten keskuudessa on kuitenkin valtavasti vaihtelua synnynnäisissä ominaisuuksissa, eikä kaikkia ihmisiä voi yksikäsitteisesti luokitella jompaankumpaan ryhmään kuuluviksi.

Kulttuurissa määritelty sosiaalinen sukupuoli (erotuksena biologiseen) tekee sukupuolten välisestä erosta merkittävän, ja se voi vaikuttaa jopa ihmisen itselleen asettamiin odotuksiin.

Mitä kauempana henkilön ominaisuudet ovat sosiaalisen sukupuolen asettamista odotuksista, sitä vaikeampi hänen on niihin sopeutua. Ahtaat sukupuolikäsitykset rajoittavat turhaan meidän kaikkien elämää.

Sukupuoliteoreetikko Judith Butlerin mukaan sosiaalista sukupuolta tuotetaan jatkuvasti toistona kielen välityksellä.

Tämä tarkoittaa sitä, että sukupuolirooleja ja -stereotypioita vahvistetaan esimerkiksi puhumalla “naislääkäreistä” pelkkien lääkäreiden sijaan.

Samalla luodaan uudelleen maailmankuvaa, jossa lääkäri on normaalisti mies ja nainen lääkärinä on poikkeus.

Kieli vaikuttaa ajatusmaailmaan: jos sinua käsketään “olemaan mies”, sillä viitataan yleensä sitkeyteen, vahvuuteen ja tunteiden syrjään työntämiseen. Jos et kuitenkaan olisi oppinut, että sananparrella tarkoitetaan näitä asioita, eivät ne välttämättä tulisi mieleenkään.

Opimme eri sanojen yhteyksiä ja sitä kautta myös sen, millainen maailma on.

Usein sukupuolittuneella kielellä pyritään vahvistamaan stereotypiaa miehistä voimakkaana ja määrätietoisena sukupuolena ja naisista sen sijaan heikompana ja tunteellisempana sukupuolena.

Tämä on vahingollista niin tähän binäärijaotteluun asettuville kuin sen ulkopuolelle jääville.

Suoritimme marraskuussa kyselytutkimuksen koskien ihmisten kokemuksia sukupuolittuneesta kielenkäytöstä.

Kyselyn vastaajat olivat Tampereen yliopiston filosofian opiskelijoita sekä Mäntsälän asukkaita.

Vastaajista suurin osa kertoi kohdanneensa sukupuolittunutta kielenkäyttöä jollain elämänsä osa-alueella. Erityisesti ammattinimikkeet ja tytöttely mainittiin usein.

Opiskelijoista suurin osa koki sukupuolittuneen kielenkäytön ongelmaksi ja oli myös puuttunut siihen, kun taas mäntsäläläisistä suurin osa ei kokenut asiaa ongelmaksi eikä ollut puuttunut siihen.

Osa vastaajista koki kyselyn hyödyllisenä oman ajattelunsa kannalta, osa taas vastusti sukupuolineutraalia kieltä mm. perinteisiin vedoten.

Kyselystä paljastui mielenkiintoinen ilmiö, jossa kieli koettiin muusta todellisuudesta erilliseksi olioksi.

Tällaisen erottelun tekeminen on mahdotonta, sillä kielen avulla rakennetaan sosiaalisen todellisuuden raameja ja täten myös asenteita ja toimintamalleja.

Vaikka kieli vaikuttaa ajatteluumme perustavanlaatuisella tavalla, emme aina välttämättä edes tiedosta sitä. Voimme kuitenkin tietoisesti kiinnittää siihen huomiota ja pyrkiä toimimaan toisin.

Kieli muuttuu jatkuvasti, halusimme tai emme – eikä se ole keneltäkään pois, jos ”naislääkäreistä” puhuttaisiin jatkossa ihan vain lääkäreinä.

Neljä yliopisto-opiskelijaa

Kommentoi