Pääkirjoitus: Pakotettu digiloikka

Sipilän hallitus otti digitalisaation yhdeksi hallituksen kärkihankkeista. Tarkoituksena oli sujuvoittaa julkisia palveluja niin, että ne ovat helposti käytettävissä ilman ylimääräistä byrokratiaa.

Kärkihankkeista huokuu aina naiivi ja idealistinen usko siihen, että sovellukset otetaan ilomielin vastaan. Todellisuus on yleensä toisenlainen, kun perinteisiin toimintatapoihin tottuneet kansalaiset karsastavat nopeita muutoksia. Uudistuksissa täytyisi ottaa huomioon käyttäjien motivaatio.

Digitalisaatio ei ole osa Marinin hallitusohjelmaa, mutta vuosi 2020 on osoittanut sen, että ihmisillä on kyllä valmiutta ottaa digitaaliset sovellukset käyttöön, jos se on aivan välttämätöntä.

Myös yksityisen puolen työnantajat ja työntekijät ovat havahtuneet siihen, että moni työtehtävä on hoidettavissa etänä tai osittain etätyöskentelynä. Vuonna 2020 pandemian kourissa maailma, Suomi ja Mäntsälä ottivat tahtomattaan ja ilman kärkihankkeita valtavan digiloikan uuteen aikakauteen.

Tilastokeskuksen tiedoista selviää, että vuonna 2020 jopa 82 prosenttia 16–89-vuotiaista suomalaisista käytti Internetiä useasti päivässä, kun vuonna 2018 lukema oli 76 prosenttia.

Toisinaan kehitys etenee hyppyinä, jolloin entiseen ei ole enää järkevää palata.

Mäntsälä on laatinut vuosille 2021–2026 uuden tietohallintostrategian, jonka yhtenä tavoitteena on hyödyntää digitalisaation etuja kustannuksissa, tehokkuudessa sekä kilpailuetuna. Tälle ei voisi toivoa parempaa hetkeä, paitsi jos joku kaukonäköinen olisi osannut ennustaa tulevan pandemian ja tietohallintostrategiaa oltaisiin jo parasta aikaa työstämässä.

Ihmisillä on nyt valmius, motivaatiota ja hieman toiveitakin uusista digitaalisista sovelluksista. Toiveissa olisi ainakin kunnan uudet kotisivut. Useat vieraspaikkakuntalaiset ja uudet asukkaat harmittelevat yleensä sitä, kuinka vaikeaa sivuilta on löytää juuri tarvitsemaansa tietoa. Selkeämpi käyttöliittymä olisi siis tilauksessa.

Jesse Helminen

Kirjoittaja on Mäntsälän Uutisten avustaja.

Kommentoi