Lukijalta: Pehmeä puhe, kova kohtelu

Liisa Tamminen

Keskustelu Keusoten matalasta, yhteisöohjautuvasta johtamismallista on saanut erikoisia piirteitä.

Tehyn ammattiosaston puheenjohtajan Heli Junnon kirjoitus (MU 23.9.) ja Keusoten johdon kirjoitukseen antama vastaus (MU 30.9.) ovat kuin kahdesta eri maailmasta.

Junnon mukaan työtekijöiden näkemykset palveluverkoston uudelleenjärjestelyissä on siinä määrin sivuutettu, että ihmiset ovat alkaneet äänestää jaloillaan, työpaikkaa vaihtamalla.

Keusoten johdon mukaan työntekijöitä on kuultu eikä jaloillaan äänestämisestä ole todellinen ongelma.

Yhtymävaltuuston kokousvideolla 22.9.2020 yhtymähallituksen puheenjohtaja puhuu yksittäisten ihmisten pahoinvoinnista ja parista kymmenestä pois lähteneestä.

Yhtymävaltuuston puheenjohtaja taas toteaa, että ongelmat ja niiden ratkaiseminen on työntekijöiden ja operatiivisen johdon välinen asia.

Vaikutelmaksi valtuuston keskustelusta tuli, että jotakin olennaista jäi sanomatta.

Kun Keusoten palkkaharmonisoinnista pari vuotta sitten päätettiin, valituksi tuli äänestämällä se hitaampi vaihtoehto. Jo silloin tiedettiin, että päätöksestä saattaa seurata ongelmia.

Ongelmia saattoi ennustaa myös alkuvuoden yt-menettelystä, jonka asiakirjat julistettiin poikkeuksellisesti salaisiksi.

Tätä taustaa vasten ei ole yllättävää, että kielenkäyttö on koventunut. Työsopimusasiakirjoja nähtyäni uskallan väittää, että näin kävisi millä tahansa työpaikalla, jolla alan ammattilaiset pannaan hakemaan vanhoja töitään työehdoin, joista voi vain rajallisesti neuvotella.

Jos esimerkiksi sijoituspaikaksi esitetään jokin muu kuin oma kunta, uusi sijoituspaikka on otettava vastaan irtisanomisen vaihtoehtona.

Työsopimuslomakkeeseen työntekijä joutuu tarvittaessa jopa taannehtivasti ruksaamaan ongelmallisia työaikasitoumuksia, kuten valmiuden varallaoloon.

Käsitykseni mukaan menettely on laiton. Uuteen työsopimukseen ei voi pakottaa ilman laillista irtisanomisperustetta, jollainen palveluverkkosuunnitelma ei ole.

Uusista työehdoista on neuvoteltava paikallinen tai alakohtainen sopimus. Työehtojen yhteisöohjautuvuutta laki ei tunnista.

Tuore näyttö tästä on Etelä-Karjalan sote-kuntayhtymän, Eksoten, viime vuonna työtuomioistuimesta saama tuomio (TT 2019:82), jossa sairaanhoitopiirin katsottiin laiminlyöneen neuvotteluvelvoitteensa.

Näin ollen Eksote velvoitettiin maksamaan työntekijäyhdistykselle hyvityssakkoa.

Onko Keusote Eksoten tiellä?

Kommentoi