Opin sauna autuas aina

Mauri Airila

Kolumni

Kesätöissä ylenin hitsarin apupojaksi. Työtoverini oli paitsi hitsaamisen, myös kaikkien muidenkin alojen asiantuntija.

Hän ei kätkenyt mietteitään kouluopetuksen alennustilasta: tilillepanokortin täyttämistä kun ei ehditty opetella, mutta uskontotunnilla oli aikaa jorista joutavia Jaakobista ja Joosefista.

Jälkiviisaus on imelää, mutta oletko täyttänyt viime aikoina montakin tilillepanokorttia? Niiden parasta ennen -päiväys ehti mennä.

Egyptin faaraon raimosailaksena palvelleen Joosefin talousoppi sen sijaan pätee yhä: lihavina vuosina varastoi ylijäämää, ja talouden sakatessa pura varastot kansan kulutukseen. J. M. Keynes muotoili ideasta nimeään kantavan suhdanneopin.

Mitä koulussa siis pitäisi oppia, kun hyödyllinen osoittautuu roskaksi ja ”turhassa” on tulevaisuus?

Mitä opiskelijan tulee osata, jotta hän pääsisi kiinni työn syrjään? Mitkä asiat ovat tärkeitä elämässä ja työssä 2060-luvulla? Siinäpä ennustajille pähkinä purtavaksi.

Vielä 40 vuotta sitten joka tytön läppäri, kännykkä ja netti olivat mielikuvitusmaailmaa.

Elinpiirin muutosvauhti tuskin hidastuu.

Pandemiat, luonnonkatastrofit ja muut mustat joutsenet yleistyvät maapallon käydessä yhä ahtaammaksi ihmisille ja luonnolle.

Peruskoulun jälkeisiä opintoja vaaditaan lähes kaikkiin töihin. Työllistymisen kannalta oppisisällöt voivat olla opintovuosia tärkeämpiä.

Moni ”väärän alan” tohtori odottelee kortistossa kysyntää osaamiselleen.

Ammattiopintoihin kuluu vain murto-osa ihmisen työurasta.

Keksijänero Antti-Jussi Tiitolan mukaan koulussa ei kannata opiskella helppoja aineita vaan vaikeita, koska helpot oppii muutenkin.

Ammattitaidon kova ydin siis pitää rakentaa oppilaitoksessa, mutta sieltä valmistuu tosi ammattilaisia yhtä vähän kuin autokoulusta mestariautoilijoita.

Työelämän Siperia opettaa loput: töitä tehden ammattiosaaminen vahvistuu ja notkistuu.

Sumuiseen tulevaisuuteen on hyvä suunnistaa kehittämällä haluaan ja kykyään oppia uutta.

Hemminki Maskulainen ymmärsi tämän jo 400 vuotta sitten luodessaan otsikon säkeen.

Kirjoittaja on emeritus- professori.

Kommentoi