Lukijalta: Mitä konsultit todella tietävät?

Konsulttien rooli suurten julkisten hankkeiden valmistelussa on ongelmallinen. Olen huomannut sen myös Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän (Keusote) palveluverkkosuunnitelman valmistelussa.

Suunnitelma tulee elokuussa yhtymävaltuuston päätettäväksi.

Keusoten palveluverkkohankkeessa tavoitteena on luoda talouden reunaehtoihin mahtuva näkymä tulevaisuuden palvelujen verkostosta. Käteen siitä on jäänyt esitys toimenpiteistä, joilla kustannusten oletettua nousua leikataan noin sadalla miljoonalla vuoteen 2030 mennessä.

Valtaosa säästöstä tulisi ikäihmisten palvelujen keventämisestä. Sen mahdollistamiseksi Keusote-kuntiin pitäisi rakentaa tuhansia tuettuun palveluasumiseen sopivia asuntoja. Kun kunnilla itsellään ei ole tähän varaa, rakentajaksi voi tulla vain jokin markkinaehtoinen toimija, markkinaehtoisin hinnoin.

Mutta paljon muutakin muuttuisi. Keusoten palveluverkkosuunnitelmassa kiinteiden, kasvokkain annettavien palvelujen oletetaan korvautuvan keskitetyillä etäpalveluilla. Esimerkiksi lääkäripalveluista vain 20 prosenttia olisi vuonna 2030 läsnä olevan lääkärin palveluja. 80 prosenttia tulisi etänä.

Miten tähän arvioon pitäisi suhtautua?

Sopeutustoimien tarvetta en voi kieltää. Ongelma on nyt siinä, että kolikon toinen puoli – se, millaiseen ja miten toimivaan palvelujärjestelmään esitykset lopulta johtavat – on jäänyt varsin vähälle huomiolle.

On kaikki syy olettaa, että esitetyllä toimintatavan muutoksella on vaikutuksia myös hoito- ja hoivatyön laatuun, potilas - lääkäri -suhteeseen ja moniin muihin alan kirjallisuudessa esiin nostettuihin kysymyksiin. Jos keskitetyt etäpalvelut eivät tyydytä, ihmiset äänestävät jaloillaan.

Ennakkomakua siitä antoivat omien terveysasemiensa lakkauttamista vastustavat kansalaisliikkeet Nurmijärvellä ja Tuusulassa. Niiden, ja vain niiden, ansiosta suunnitelmaa sittemmin muokattiin niin, että samat sata miljoonaa voidaan – ainakin toistaiseksi - säästää myös ilman toimipisteiden lakkauttamisia.

Toinen ongelma on suunnitelman näennäistarkkuus.

Ei esitettyä toimintatavan laadullista muutosta voi määrällistää euroiksi ja prosenteiksi. Sen konsultit varmasti hyvin itsekin tietävät. Mutta tietävätkö päättäjät? Olisi onnetonta, jos palveluverkkosuunnitelma tulkittaisiin eräänlaiseksi sitovaksi raamiohjelmaksi muille 2020-luvun politiikkaohjelmille.

Käytettävissä olevien tiedoin me voimme toki olettaa joidenkin palvelumuotojen lisääntyvän.

Mutta kuinka paljon, millaisten palvelumuotojen kustannuksella ja millaisin vaihtoehtoiskustannuksin, jää nähtäväksi. Sille oppimiselle tulisi jättää tilaa palvelujen järjestämis- ja tuottamistavasta päätettäessä myöhemmin.

Kysymys on aina kaksoisliikkeestä, mahdollisuuksista ja rajoituksista. Säästöt yhtäällä johtavat helposti maksukykyä edellyttäviin lisäpalveluihin toisaalla. Näin käy silloin kun etäpalveluista tulee ideologia, vailla todennettuja kiinnikkeitä ihmisten todelliseen käyttäytymiseen.

Erkki Laukkanen

Kunnanvaltuutettu (vas.) Mäntsälä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. ”Ois tarttenu tehrä” – kyläkirjan julkistamista juhlittiin Levannolla
  2. Frisbeegolfin superviikko päättyi Sepän Heittoon
  3. Pääkirjoitus: Panikointi on sallittua
  4. Mistä maskeja Mäntsälästä?
  5. Mäntsälän ja Pornaisten välisen tien päällystetyöt jatkuvat syyskuun alkuun
  6. Yrittäjägallup: Moni yritys aikoo jatkaa etätöitä pysyvästi – "Työtyytyväisyys on etätyön myötä selvästi enemmän lisääntynyt kuin vähentynyt"
  7. THL: Tartuntojen määrät ovat nousseet selvästi heinäkuusta, erityisesti Helsingissä ja Uudellamaalla
  8. Poliisi: Varo tuntemattomia halaajia – anastavat vikkelästi koruja, rahaa ja pankkikortteja, useita tapauksia pääkaupunkiseudulla
  9. Oma raha: Juha Hyötyläinen, 54, on kerännyt arvokkaan 38 000 rahan kokoelman – Suomen sisällissodan aikaiset tilapäisrahat ovat hänen ylpeydenaiheensa: "Niissä olen varmaan suurin mahdollinen asiantuntija"
  10. Etätyö jopa paransi työhyvinvointia koronakeväänä – työn imu kasvoi etenkin pienten lasten vanhemmilla
  11. Yhä useampi pelkää suurpetoja – Tuore kysely: Suomen luonnossa pelottavat eniten karhu ja punkki
  12. USU: Johtavat lääkärit kiristäisivät kokoontumisrajoituksia koronaepidemian toisen aallon uhatessa
  13. Esitutkinta valmistui: Naamiomiesten Espoossa tavoittelemasta kontista löytyi "tiiliskivinä" 176 kiloa kokaiinia – arvo 25 miljoonaa euroa
  14. Asiantuntijan mukaan lapsen ylivilkkauden takana voikin olla heikentynyt näkö – "Runsas ruutuaika rasittaa silmiä"
  15. Miten puhua nuorelle koronaviruksesta? MLL neuvoo vanhempia olemaan rohkaisevia, mutta realistisia – ja muistuttamaan koulujen ohjeiden noudattamisesta

Näytä lisää