Lukijalta: Kiertokapula vastaa kysymyksiin jätehuollon perusmaksusta

Kiertokapula perustelee perusmaksua muun muassa mahdollisuudella lisätä jätteiden vastaanottopaikkoja. arkisto/Kare Asp

Esitys jätehuollon perusmaksusta on ollut paljon esillä mediassa ja mielipidekirjoituksissa. Osittain on ollut myös väärinkäsityksiä sen suhteen, mitä toimintoja perusmaksulla kustannetaan ja miten se kaikkiaan vaikuttaa jätehuollon kokonaiskustannuksiin.

Perusmaksun tarkoitus on nimenomaan kehittää jätteiden vastaanottopalveluita esimerkiksi perustamalla uusia pienjäteasemia. Tavoitteenamme on rakentaa palveluverkostostamme kaikille asiakkaille tasapuolisempi.

Kehittämistarpeet perustuvat jätelautakunta Kolmenkierrossa tammikuussa 2020 hyväksyttyyn uuteen jätehuollon palvelutasoon. Kuten Ritva Salonen kirjoituksessaan (MU 24.6.) toivoi, perusmaksu mahdollistaa ilmaisjakeiden määrän lisäämisen.

Perusmaksun myötä ilmaisjakeiden (esimerkiksi risut, puutarhajäte) määrä nousisi 19 jätelajiin, kun nyt se on seitsemän.

Kiertokapula ei yksin määrää eikä päätä perusmaksusta, vaan se tapahtuu em. jätelautakunta Kolmenkierrossa. Toisin kuin Pauli Sahlsten (MU 24.6.) kirjoitti, Kolmenkierto ei ole yhtiö, vaan Kiertokapulan osakaskuntien (Hattula, Hausjärvi, Hyvinkää, Hämeenlinna, Janakkala, Järvenpää, Kerava, Loppi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Riihimäki, Tuusula ja Valkeakoski) yhteinen jätelautakunta, joka hoitaa jätelain mukaiset jätehuollon viranomaistehtävät näissä kunnissa.

Lautakunnassa on jokaisesta kunnasta edustaja, joka on tasavertaisesti mukana päätöksenteossa. Kiertokapulan yhtiökokous on oma toimielimensä, jossa myöskin jokaisella kunnalla on oma edustajansa.

Mitä tulee osakaskuntien erisuuruisiin jätetaksoihin, niin taksan suuruus määrittyy jätteiden keräämisestä syntyviin kuluihin. Kun kunnan tyhjennysurakka kilpailutetaan, saatu hinta sisältyy suoraan tyhjennystaksaan.

Jotkut kunnat ovat harvempaan asuttuja, jolloin keräysmatkat ovat pitkät eikä kerääminen ole niin kustannustehokasta.

Kiertokapulan oma tavoite onkin, että jätteiden keräämisen voisi kilpailuttaa yli kuntarajojen, jotta ajoreittejä voitaisiin suunnitella taloudellisimmiksi. Näin on jo alustavasti tehty Hämeenlinnan ja Hattulan osalta, ja maksuja on saatu edullisemmiksi.

Perusmaksukeskustelussa useasti sekaantuvat jätteiden vastaanottomaksut vastaanottoalueilla ja jäteastioiden tyhjennys.

Perusmaksulla toteutettavat palvelut pääsääntöisesti liittyvät vastaanottoon, mutta perusmaksulla on astiatyhjennyshintoihin (eli jätetaksaan) alentava vaikutus.

Näin siksi, että nyt astiatyhjennyksen hinnassa maksetaan myös vaarallisen jätteen keräyksestä ja käsittelystä, neuvonnasta, viestinnästä ja ilmaisjakeista – jatkossa ne kuittaantuisivat perusmaksulla.

Perusmaksu on myös koettu eri asumismuodoille epäreiluksi. Omakotiasujien suurempi perusmaksu perustuu siihen, että he tarvitsevat vastaanottopalveluja keskimäärin enemmän kuin taloyhtiöiden asukkaat.

Omakotitaloasumisessa syntyy useasti runsaammin puutarhajätettä ja remonttijätettä. Moni omakotiasuja toki käsittelee omat puutarhajätteensä omalla tontillaan, mutta remonttijäte (esim. maalit, öljyt, kestopuu) on toimitettava asianmukaiseen vastaanottoon.

Useimmissa muissa jäteyhtiöissä perusmaksu on jo käytössä ja sen käyttötarkoitukset ovat vastaavat kuin Kiertokapulallakin.

Esimerkiksi Itä- ja Länsi-Uudellamaalla jätehuollon perusmaksu on vakituisessa asunnossa 2,33 euroa kuukaudessa ja vapaa-ajan asunnossa 1,17 euroa kuukaudessa.

Mikäli perusmaksu otetaan käyttöön, Kiertokapula raportoi sen käytöstä vuosittain tilinpäätöksessään. Perusmaksun muutoksista päättää jätelautakunta.

Nykyiseen esitykseen jätelautakunta Kolmenkierto pyytää myös kunnilta lausuntoja ja varaa asianosaisille mahdollisuuden esittää asiasta mielipiteensä.

Lisäksi ehdotuksesta voi keskustella otakantaa.fi-palvelussa 31.8. asti. Jätelautakunta käsittelee perusmaksun mahdollista käyttöönottoa sen jälkeen, kun ehdotuksesta annetut lausunnot ja mielipiteet on käsitelty.

Lisätietoja perusmaksusta voi lukea muun muassa Kiertokapulan kotisivuilta, jonne on koottu perusmaksusta usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia.

Piia Kokko

Viestintäpäällikkö Kiertokapula Oy

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. ”Ois tarttenu tehrä” – kyläkirjan julkistamista juhlittiin Levannolla
  2. Frisbeegolfin superviikko päättyi Sepän Heittoon
  3. Pääkirjoitus: Panikointi on sallittua
  4. Mistä maskeja Mäntsälästä?
  5. Mäntsälän ja Pornaisten välisen tien päällystetyöt jatkuvat syyskuun alkuun
  6. Kasvomaskeista tuli nyt virallinen suositus – suojaus on tarpeen esimerkiksi joukkoliikenteessä, katso muistilista maskin käytöstä
  7. Yrittäjägallup: Moni yritys aikoo jatkaa etätöitä pysyvästi – "Työtyytyväisyys on etätyön myötä selvästi enemmän lisääntynyt kuin vähentynyt"
  8. THL: Tartuntojen määrät ovat nousseet selvästi heinäkuusta, erityisesti Helsingissä ja Uudellamaalla
  9. Poliisi: Varo tuntemattomia halaajia – anastavat vikkelästi koruja, rahaa ja pankkikortteja, useita tapauksia pääkaupunkiseudulla
  10. Oma raha: Juha Hyötyläinen, 54, on kerännyt arvokkaan 38 000 rahan kokoelman – Suomen sisällissodan aikaiset tilapäisrahat ovat hänen ylpeydenaiheensa: "Niissä olen varmaan suurin mahdollinen asiantuntija"
  11. Etätyö jopa paransi työhyvinvointia koronakeväänä – työn imu kasvoi etenkin pienten lasten vanhemmilla
  12. Yhä useampi pelkää suurpetoja – Tuore kysely: Suomen luonnossa pelottavat eniten karhu ja punkki
  13. USU: Johtavat lääkärit kiristäisivät kokoontumisrajoituksia koronaepidemian toisen aallon uhatessa
  14. Esitutkinta valmistui: Naamiomiesten Espoossa tavoittelemasta kontista löytyi "tiiliskivinä" 176 kiloa kokaiinia – arvo 25 miljoonaa euroa
  15. Asiantuntijan mukaan lapsen ylivilkkauden takana voikin olla heikentynyt näkö – "Runsas ruutuaika rasittaa silmiä"

Näytä lisää