Palmusunnuntain jumalanpalvelus oli elämäni tiukimpia kirkkohetkiä. Ei yhtä tiukka kuin edellispäivä, jolloin äitini siunattiin koronan takia ilman saattojoukkoa, mutta melkein.
Pois nukkuneiden puolesta rukoiltiin kotikirkossani, mutta ovet olivat säpissä, ja kirkkoherra ilmoitti ykskantaan, ettei niitä avata poikkeustapauksessakaan edes yhdelle perheelle.
Rukous nimineen piti kuunnella netistä. Teknisesti helppoa, mutta henkinen kynnys oli kuin Jerikon muuri. Tuntuuko etäkirkko kirkolta, tällaisessa tilanteessa?
Yllätyksekseni kyllä. Miksi jumalanpalveluksia striimataan vasta nyt? Olisipa näitä ollut äitini loppuviikkoina, kun hän ei aina enää jaksanut lähteä kirkkoon. Eikä vain äiti. Meillä − ja monessa perheessä − oltaisiin kirkossa liki joka pyhä, kun ei tarvitsisi tälläytyä ”liikenteeseen” vaan jumalanpalvelukseen voisi osallistua kotoa, metsästä tai vaikka uimahallin pukuhuoneesta. Tulisi vierailtua uusissa kirkoissakin!
Eiväthän nämä vain lopu, eiväthän? Äkkiä viestiä kirkkoherralle ja seurakunnan viestintäryhmälle, jonka jäsen olen.
Striimaus lisäisi osallistumista, vaikka pelkona voi olla netin vievän loputkin uskolliset. Itse en siihen usko. Ne, jotka helposti pääsevät paikalle, käynevät kirkossa entiseen tapaan.
Ne, joiden on vaikea liikkua iän, sairauden, kehnojen kulkuyhteyksien tai vaikka ”lapsiperhehärdellin” takia, kävisivät luultavasti yhtä tiuhaan kuin ennenkin, mutta lisäksi silloin, kun lähteminen vaatisi liikaa.
Ikäihmisiä diakoniatyö voisi opastaa älylaitteiden käyttöön, mistä olisi muutenkin iloa.
Parhaimmillaan etätilaisuuksiin osallistuisi moni sellainen, joka ei paikan päälle ehdi, kehtaa tai saa aikaiseksi tulla. Juuri se passiiviporukka, jota seurakuntien pitäisi houkutella mukaan, ja josta monella on vanhentunut mielikuva kirkosta.
Tilastotkin tukevat jatkoa. Mäntsälän seurakunnassa suoran lähetyksen katsojia on ollut keskimäärin 80−90 ja todellisia katsojia yli sata, koska monesti useampi katsoo samaa lähetystä.
Yksittäiset katselukäynnit mukaan lukien katseluja on noin 200. Tavalliseen jumalanpalvelukseen osallistuu keskimääräinen puolet vähemmän.
Mitä siis korona-ajasta opimme? Tule sellaisena kuin olet − kirkkoon tai nettikirkkoon − armon saat kaupan päälle!
Kirjoittaja on Mäntsälän seurakunnan viestintä- ja jumalanpalvelustyöryhmäläinen.