Perheystävällinen politiikka voi tuoda muuttajia kuntaan

toimitus

Kotihoidontuen kuntalisä on aiheuttanut runsaasti keskustelua. Varhaiskasvatusta painottavan mielestä lapset pitäisi laittaa päivähoitoon jo 1 vuoden iässä tai tohtorin lakki jää saavuttamatta.

Toinen sivu kannattaa kotihoitoa 3-vuotiaaksi asti tai jopa pidempään, varsinkin jos lapsella on erityisherkkyyksiä, päivähoito on kaukana tai päivähoidon tasoa ei mielletä riittäväksi. Myös paikkakunnan työtilanne vaikuttaa.

Kuntamaiseman selvityksen mukaan kansainvälisten ja kansallisten tutkimusten tulosten sekä suomalaisten asiantuntijoiden näkemysten perusteella kotihoidontuen kuntalisän käyttöönotto on lapsen edun mukaista, kun se kohdistuu alle 3-vuotiaisiin lapsiin.

Samalla siinä todetaan, että varhaiskasvatus on hyödyllistä yli 3-vuotiaille.

Tämä varhaiskasvatus voi olla kunnallisen päiväkodin sijasta esimerkiksi kunnan tai seurakunnan varhaiskasvatuskerho tai avoin päiväkoti.

Alle 3-vuotiaan päivähoito on huomattavasti myös kalliimpaa kunnalle kuin sitä vanhemman lapsen hoito. Vanhemmat maksavat hoidosta saman verran, tulojensa mukaan, oli lapsi minkä ikäinen tahansa.

Mäntsälässä alle 3-vuotiaan hoito päiväkodissa maksaa yli 16 000 euroa kunnan sivistystoimen mukaan.

Erään esimerkin mukaan kunnallisvero kattaa yhden alle 3-vuotiaan lapsen hoitokulut vasta yli 50 000 euron vuosituloilla.

Kelan tuottaman tutkimuksen mukaan kunnallinen päivähoito maksaa kunnille laskutavasta riippuen puolitoista–kolme kertaa enemmän kuin lasten kotihoidon tuki.

Lisäksi verojen vähennyksen jälkeen kunnan kotihoidon tukemisen hinnaksi jää noin 70 prosenttia kotihoidon tuen bruttomenoista. 150 euron kuntalisästä tuen hinnaksi Mäntsälän kunnalle jää siis noin 105 euroa.

Kunta tukee huomattavilla summilla yksityistä hoitoa. Kunnan maksama kuntalisä esimerkiksi alle 3-vuotiaan yksityisestä päiväkotihoidosta on 600 euroa kuukaudessa.

Hoitajan, oli se sitten mummo tai naapuri, palkkaamista kotiin tuetaan 330 eurolla per lapsi. Miksi ihmeessä oman vanhemman antama hoito on niin väärin, ettei sitä voisi kunta tukea?

On kunnalle arvovalinta tukea kaikkien perheiden valintoja.

Ilman kotihoidontuen kuntalisää kunta tukee vahvasti kaikkea muuta päivähoitoa paitsi kotihoitoa.

Tämä tukeminen on jopa eriarvoistavaa, sillä pienituloinen vanhempi ei pysty jäämään kotiin hoitamaan lapsiaan kuten hyvätuloinen vanhempi. Toimeentulotuelle joutuminen voi taas olla perheelle alentava kokemus.

Kuntalisän vastustajat tarttuvat seikkaan, että lapset hoidettaisiin joka tapauksessa kotona eikä kuntalisä vaikuta kotihoidettujen määrään.

Ihmeellistä, sillä THL:n mukaan täysimääräisesti eli yli 24 kuukauden ajan kotihoidontukea käytetään noin 16 prosentissa perheistä ja yli puolessa perheistä enintään 12 kuukautta.

Nyt on mahdoton verrata vuosia keskenään, sillä lapsimäärät vähenevät ja kotihoidossa ei voi olla suhteellisesti enempää lapsia.

Kuntalisän käyttäjistä on erään tutkimuksen mukaan työttöminä noin 40 prosenttia.

Syyskuussa 2019 kuntalisää sai Mäntsälässä noin 230 alle 3-vuotiaan perhettä. Heistä laskennallisesti työttömiä on 92 tuen saajaa. Vertailuna työmarkkinatuki on yli kaksinkertainen verrattuna kotihoidontukeen.

Tilastokeskuksen mukaan pienten lasten äitien työllisyysaste on vain 1,3 prosenttia pienempi kuin lapsettomien naisten ja jo 3–17-vuotiaiden lasten äidit ovat useammin töissä kuin lapsettomat naiset.

Naiset tekevät työurallaan vain noin vuoden verran vähemmän töitä, vaikka mukaan lasketaan naisten käyttämät perhevapaat.

Perhevapaat eivät myöskään heikennä merkittävissä määrin naisten eläkettä, sillä pitkäkin perhevapaa näkyy eläkkeessä vain muutamalla kymmenellä eurolla.

Kuntalisän vastustajilta kuulee myös että kuntalisä heikentää naisten työmarkkina-asemaa.

Miten tämä yhtälö toteutuu edellä mainitun ”ne hoitaa lapset kotona kuitenkin” -asian kanssa, sillä jos lapset hoidetaan muutenkin kotona, niin ei kuntalisällä pitäisi olla merkitystä myöskään äitien työllistymiseen.

Virheellinen käsitys on ollut myös siitä, että kuntalisä edellyttää että toinen vanhempi on täysin kotona ja toinen töissä. Kotihoidontuki ja kuntalisä ovat kuitenkin korvaus siitä, ettei lapsi kuormita päivähoitoa.

Se voi mahdollistaa toisen vanhemman osa-aikatyön tai vaikka sen, että molemmat vanhemmat tekevät lyhennettyä päivää hoitaakseen lasta vuorotellen.

Kotihoidontuki kuntalisineen antaa siis kaikille perheille enemmän valinnanvapautta niin, ettei lasten hoito kotona ole yksinomaan varakkaampien oikeus.

Jos todella halutaan ajatella lapsen etua, eikä mennä kuntatalous edellä, on otettava huomioon laajat lasten kehittymistä koskevat tutkimukset.

Esimerkiksi asiantuntijat Sinkkonen, Keltikangas-Järvinen sekä Lindberg ovat todenneet että alle 3-vuotiaan päiväkotihoito on haasteellista ja voi lisätä ongelmia kouluissa.

Alle 3-vuotias ei tarvitse kykyä taistella huomiosta, kestää huomattavaa melua eikä sen ikäisen tarvitse oppia puolustamaan itseään ryhmässä.

Professori Keltikangas-Järvisen Pienen lapsen sosiaalisuus -kirjan mukaan pitkäaikaistutkimuksilla on voitu todeta, että hoidossa olon yhteenlaskettu aika neljän ensimmäisen ikävuoden aikana ennustaa merkitsevästi aggressiivisuutta ja käytösongelmia kouluiässä.

Lapsen kehitysennuste näyttää olevan sitä parempi, mitä vähemmän hän on pienenä ollut päivähoidossa.

Varhaiskasvatuksen hypetyksessä unohdetaan myös se tosiasia, että päivähoidossa olevat lapset sairastavat jopa tuplasti enemmän kuin kotihoidetut.

Alle kolmivuotiailla päiväkotilapsilla infektio-oireisia päiviä on noin sata päivää vuodessa.

Päivähoito lisää selvästi esimerkiksi korvatulehduksien määrää ja suuret ryhmät ovat antibioottiresistenttien bakteerien herkkua.

Ne myös lisäävät antibioottien käyttöä, mikä puolestaan vaikuttaa lasten oman mikrobiston kehitykseen.

Antibioottien käyttö taas on yksi suoliston tulehdusreaktion aiheuttajista, joka on yhteydessä muun muassa ylipainoon ja ykköstyypin diabetekseen. Kierre on selvä ja lapsen oikeus olla terve sivuutettu.

Lääkärilehdessä on todettu, että ”Terveyssyistä – ja samalla myös taloudellisista syistä – olisikin tarkoituksenmukaista pyrkiä hoitamaan lapsia mahdollisimman pitkään kotona ja vasta kahden-kolmen ikävuoden jälkeen päiväkodeissa”.

Puhtaasti sosioekonomisten seikkojen valossa päivähoito voi olla yhteiskunnan silmissä parempi vaihtoehto kuin alle 3-vuotiaan kotihoito, mutta lapsen kokonaishyvinvoinnin peruskysymyksiä kuten lapsen turvattomuus sekä kiintymyssuhteet, on vaikeampi arvioida.

Kunta profiloituu kuntalisän ansiosta lapsiperhemyönteiseksi ja tarjoaa tasapuolisen mahdollisuuden valita perheelle ja erityisesti lapselle sopivin hoitomuoto.

Kelan tutkimuksen mukaan kuntalisäkunnat ovat huomattavasti muita kuntia useammin muuttovoittokuntia.

Ja sitähän me tarvitsemme. Muuttovoittoa. Toivotetaan perheet tervetulleeksi Mäntsälään!

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

Näytä lisää