Laulu leveämmistä hartioista

Lukijalta

Kun Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymä (Keusote) pari vuotta sitten perustettiin, sen perusteluna ja tavoitteena oli yksi ja sama asia: leveämmät hartiat.

Kuuden kunnan voimat yhdistämällä syntyisi jotakin sellaista, joka kelpaisi malliksi muillekin. Näin ei valitettavasti ole käynyt.

Viimeisen puolen vuoden aikana Keusote on ajautunut samanlaisiin ongelmiin kuin monet muutkin kuntayhtymät.

Taloudenpidosta on tullut rakenteellisesti alijäämäistä, hankintahinnat ovat karkaamassa käsistä ja muitakin ongelmia on.

Tähän asti nämä ongelmat on yritetty pitää yhtymän sisällä. Mutta tämän vuoden puolella tilannekuva on synkistynyt tavalla, joka on syytä saattaa myös veronmaksajien tietoon.

Ilman julkista keskustelua edessä olevia korjausliikkeitä ei voi perustella.

Tilanteesta keskusteltiin Keusoten hallituksessa 4.2. operatiivisen johdon tuottaman laskelman pohjalta kohdassa tilinpäätös 2019.

Laskelman mukaan alijäämän kooksi olisi tulossa vajaat 10 miljoonaa, jos vertailukohdaksi valitaan joulukuussa 2019 muutettu talousarvio.

Se on huono vertailukohta.

Jos tilinpäätöstä vertaa alkuperäiseen talousarvioon, eroksi tilinpäätökseen tulee lähes 40 miljoonaa.

Jos taas vertailukohdaksi otetaan edellinen tilinpäätös, tilinpäätös 2018, eroksi tulee noin 50 miljoonaa. Sen verran alijäämää on syntynyt edelliseen vuoteen verrattuna.

Tätä kirjoitettaessa tilinpäätösmenettely on kesken. Mutta selvää on, että näin syntynyt alijäämä on katettava kunnille lähetettävällä lisälaskulla, joka Mäntsälän osalta on noin 7 miljoonaa.

Koska säästöjä ei ole, nämä laskut maksetaan tasetta syömällä.

Yhdessä kunnassa tämä tarkoittaa sitä, että sen tase nollaantuu laskennallisesti jo tämän vuoden lopulla, muilla ehkä parin vuoden sisällä, jos korjaustoimiin ei ryhdytä.

Tätä tilannetta kukaan ei uskaltanut ennustaa kuntayhtymää perustettaessa.

Millaisista korjaustoimista puhumme?

Siitä keskusteluun olemme ottaneet lisäajan. Mutta pahoin pelkään, että tilanne ei tule jatkossa hellittämään, vaikka kuluja juustohöylän sijaan leikkaisimme juustoveitsellä.

Ostopalvelusopimuksia emme voi kesken sopimuskauden muuttaa, vaikka tarvetta olisi.

Otetaan esimerkki. 21.1. Keusoten hallitus päätti ikäihmisten palveluasumisen hankinnasta.

Vasta päätöksen jälkeen tuli tieto, että hankinnat ampuvat 25 prosenttia yli nykyisen tason.

Tästä seuraa vuositasolla noin 10 miljoonan lisälasku.

Vaikka sokkona päättämisen jo itsessään mietityttää, pointtini on toisaalla: myös kaikkien muiden ostopalvelujen hintakehitys on nousevaa tavalla, johon kuntayhtymä ei ole millään tavalla varautunut.

Näin käy, kun ostopalveluiden kautta hinnoitteluvalta annetaan markkinoille.

Minusta Keusoten haasteet ovat nyt sitä luokkaa, että omin voimin niistä ei enää selvitä, ei aikanaan palvelulupausta rikkomatta.

Ja jos sille tielle lähdetään, leveämpien hartioiden sijasta kohtaloksemme koituvat entistä kapeammat hartiat.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu