LukijaltaTällä palstalla julkaistaan lukijoiden mielipidekirjoituksia.

Mitä valinnanvapaushankkeista jäi käteen?

Keski-Uudenmaan sote-yhtymässä (Keusote) on valmistunut loppuraportti edellisen, pääministeri Sipilän hallituksen aikana käynnistettyjen valinnanvapaushankkeiden tuloksista.

Hanke kattoi tavanomaiset vastaanottopalvelut, suun terveydenhoidon ja henkilökohtaisen budjetin.

Hankkeen hintalappu oli noin 10 miljoonaa.

Hankkeen loppuraportin keskeinen tulos on, että kyllä palvelut voidaan järjestää myös niin, että julkisen sijasta palvelun tuottaa yksityinen taho, mutta veronmaksajien rahalla.

Siitä olen samaa mieltä. Mutta kaikki muut päätelmät ovatkin sitten kyseenalaisia.

Raportista ei selviä, mikä tämän järjestämistavan etu julkiseen palveluun verrattuna olisi.

Tulokset kun perustuvat näytteeseen, jota ei ole edes yritetty vakioida siten, että tulokset olisivat yleistettävissä koko perusjoukkoon, noin 200 000 kuntayhtymän asukkaaseen.

Millaisesta näytteestä puhumme?

Runsaan kahden vuoden aikana kokeiluun osallistui noin neljä prosenttia kuntayhtymän asukkaista, joista vain puolet, noin kaksi prosenttia, hankki joitakin verotuettuja palveluita yksityisiltä.

Näin pieni määrä itsessään olisi jo keskustelun arvoinen asia.

Syksyllä 2017 korvaani sattui selitys, että ”eiköhän seuraava syysflunssa tämän ongelman korjaa”. No, ei korjannut.

Ei vielä silläkään avulla – jos oikein muistan – että lopulta yksityiselle tuottajalle saattoi ilmoittautua työterveysvastaanotolla, ja samalla ilmoittaa myös koko perheensä.

Näitä ilmoittautumisperiaatteita ei loppuraportissa ole täsmennetty. Sekin on ongelma.

Valinnanvapaudellahan tarkoitetaan yksilön omaa valintaa, ilman ulkopuolista vaikutusta.

Jos tästä poiketaan, myös itse valinnanvapaus voidaan kyseenalaistaa.

Mistä tulokset sitten kertovat?

Itse oletan, että suuri osa kokeiluun valikoituneista oli vannoutuneita yksityisen palvelun käyttäjiä, jotka olisivat valinneet yksityisen palvelun myös ilman verotukea.

Oli varmasti myös eri-ikäisiä, laadultaan erilaisia palveluja tarvitsevia, sosio-ekonomiseltaan taustaltaan erilaisia ihmisiä.

Jos näin valikoidun porukan kokemuksia yleistää koko kuntayhtymään, syyllistytään virhepäätelmään: valintaa, joka muutenkin olisi tehty, selitetään tavoitteeksi asetetuilla asioilla, mutta ei palvelulla itsellään. Juuri näin tässä näyttää nyt käyneen.

Loppuraportin mukaan valinnanvapauskokeilu oli menestys. Se osoitti, että tarve valinnanvapauden edellyttämälle monituottajamallille ei ole minnekään kadonnut.

Ja siksi sama valinnanvapauden idea on sisällytetty syksyllä käynnistyneeseen palvelusetelimalliin.

Minua tämä tulkinta ei vakuuta. Se ei nouse käytettävissä olevasta aineistosta, ei edes näytteestä johdettuna.

Saati että tulokset olisi luvatulla tavalla vakioitu siten, että ne olisi voitu yleistää kuntayhtymän väestöön.

Lukijalta

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet