Toimitukselta

Pieni huomio kuntapäättäjälle

2010-luvun kaupunkikehitykselle on Suomessa ollut ominaista kasvun keskittyminen yhä harvemmille kaupunkialueille, kasvavien kaupunkiseutujen sisäisen dynamiikan muutos, lisääntynyt maahanmuutto ja alhainen syntyvyys. Vuosina 2016-2017 väestönlisäystä sai enää vain joka neljäs kunta tai seutu.

Väestö on kasvanut lähes ainoastaan suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla. Kasvavien kaupunkiseutujen sisällä keskuskaupunkien muuttovoitot ovat kasvaneet suhteessa kehyskuntiin.

Syntyvyyden aleneminen heijastuu kaikkialle. Vuodesta 2015 alkaen on syntyneiden määrä ollut ennätysalhaisella tasolla.

Kaupunkien kasvua selittääkin maahanmuutto. Maahanmuuttajat ovat valtaväestöä alttiimpia muuttamaan etenkin pääkaupunkiseudulle.

Miten Mäntsälä on menestynyt muutosten keskellä? Vastaus kuuluu: kohtalaisesti, ainakin toistaiseksi.

Mäntsälän väkiluku on kääntynyt vuosien 2017 ja 2018 notkahdusten jälkeen kasvuun.

Koko vuoden 2019 osalta tuloksia ei tietenkään vielä tiedetä, mutta nyt näyttää siltä, että väkimäärän lasku on pysähtynyt.

Mäntsälässä asuu nyt noin 100 ihmistä enemmän kuin tammikuussa 2019. Meitä mäntsäläläisiä on kaikkiaan noin 20 780.

Liikennepolitiikalla ja -yhteyksillä sekä ylipäänsä saavutettavuudella on vahva yhteys aluerakenteeseen.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana on korostunut kaupunkien rakenteen laajeneminen ja keskittyminen vyöhykemäisesti nopeiden liikenneväylien varrelle ja niiden vaikutusalueille.

Mäntsälän tapauksessa kunnan elinvoiman ja uusien asukkaiden hankkimisen kannalta tärkeimmät tekijät ovat junarata ja Lahdenväylä.

Jos niitä pitkin liikkuminen on edes kohtuullisen kätevää, niin Mäntsälän kiinnostavuus ei putoa jatkossakaan. Infra ratkaisee Mäntsälän tulevaisuuden.

Muut elementit ovat jo olemassa: kouluverkosto, kuntakeskus riittävine palveluineen ja luonto.

Ja sitten se vinkki: jos kuntapäättäjät heikentävät kouluverkostoa, on kurjistumiskierre Mäntsälässä edessä.

Toimitukselta

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet