LukijaltaTällä palstalla julkaistaan lukijoiden mielipidekirjoituksia.

Miksi juuri Ohkola?

Kolme vuotta sitten muutimme Sveitsistä puolen Euroopan halki Ohkolaan.

Annoimme itsellemme kolme vuotta aikaa päättää, jäämmekö Suomeen.

Tänä kesänä kypsyi päätös tänne jäämisestä: täällä on hyvä olla ja lapsen hyvä kasvaa.

Miksi juuri tänne, kaikista vaihtoehdoista?

Siksi, että Ohkola on elävä kylä. Täällä on kylälehti, harrastusmahdollisuuksia ja tapahtumia.

Ympäristö on maaseutua ja kyläkoulu kävelymatkan päässä, mutta Kellokoskelle palveluineen on vain viiden kilometrin matka.

Muitakin vaihtoehtoja oli: jos meille olisi riittänyt pelkkä nukkumapaikka, olisimme ostaneet sen kauniin talon rantatontilla pohjoisemmasta.

Tämän päätöksen pohja kuitenkin horjuu, sillä Ohkolan koulua suunnitellaan lakkautettavaksi.

Ohkola on Mäntsälän suurin kylä ja täällä on kaksi alakoulua.

Tiheästi uudisrakennettu Hyökännummen alue suuntautuu Kellokoskelle ja on eriytynyt käytännössä omaksi, anonyymiksi kyläkseen; Ohkolan kantakylä on maaseutua, jossa vallitsee vahva kylähenki. Hyökännummen koulu ei ole Ohkolan koulu.

Oppilaiden siirtämisellä Hyökännummeen säästetään arviolta 100 000 euroa vuodessa. Summa on haittavaikutuksiin nähden naurettavan pieni.

Sama säästö saavutetaan, jos tällä tietotekniikan aikakaudella jätetään kaksi virkaa täyttämättä.

Koulun lopettaminen tuo mukanaan muitakin muutoksia. Koulun sisä- ja ulkotilat, jääkiekkokaukalo, luistinrata ja tenniskenttä ovat tärkeitä harrastetiloja. Millä ne korvattaisiin?

Tunnen muitakin ihmisiä, jotka ovat muuttaneet Ohkolaan kyläkoulua silmällä pitäen. Paljonko verotuloja menetetään, jos muutamakin perhe koulun lopettamisen vuoksi lähtee?

Kyllä lapsista keräilykouluissakin suomalaisia kasvaa, mutta kyläkoulussa kehittyy koululaisten ja vanhempien verkostoitumisen kautta yhteys kylään.

Se ei ole yhdentekevää: kylällä, jolla on identiteetti, asukkaat samaistuvat, ovat aktiivisempia ja sietävät helpommin asioita, jotka eivät suju optimaalisesti.

Identiteetti on kylälle elinehto ja se voima, joka saa paluumuuttajan tulemaan. Jos sitä ei ole, on sama missä asuu: sen ratkaisevat infrastruktuuri ja veroprosentti.

Sadan oppilaan lähikoulu ei ole pieni. Mammuttiyksiköissä osa oppilaista voi huonosti jo koulun silkan koon takia. Hyökännummen koulu rakennettiin liian isoksi.

Jos taloudellinen tilanne on näin huono, lykätään Ehnroosin rakentamista ja mietitään toista yläastetta eteläiseen Mäntsälään valmiisiin tiloihin.

Harkitaan, mikä tulevaisuudessa tuo ihmisiä paikkakunnalle, erityisesti jos etätyö yleistyy, sillä syntyvyyden laskun voi korvata ainoastaan muutolla.

Mäntsälän tapaisia kirkonkyliä löytyy pääkaupunkiseudun läheisyydestä, mutta Ohkolan kaltaisia eläviä maalaiskyliä kouluineen ei.

Kylä ja Ohkolan koulu ovat Mäntsälälle voimavara, jos niitä hyödynnetään oikein.

Leikitäänpä ajatuksella, että ainoa lähipalvelumme eli koulu loppuisi ja se saisi meidät muuttamaan.

Meidän ei missään tapauksessa kannattaisi jäädä Mäntsälän puolelle: Kellokoskella, viiden kilometrin päässä, on vain 5000 asukasta, mutta terveyskeskus, jäähalli, kirjasto, yläaste, Keskisen Uudenmaan musiikkiopiston opetuspiste ja lyhyt matka Järvenpään uimahalliin aurattuja teitä pitkin.

Mietin, haluaako Mäntsälän kunta ulkoistaa Ohkolan. Alakoulu on lähes ainoa side Mäntsälän suuntaan (jos ei korvatulehduksia lasketa).

Koulun lopettaminen saisi kysymään, onko meillä, lapsillamme ja kylällämme merkitystä, ja se katkaisisi viimeisenkin henkisen siteen.

Silloin voisi siirtää kunnanrajan saman tien Lamminmäelle.

Rakkaat päättäjät, säästäkää siellä, missä se ei tuo mukanaan laskevaa kierrettä.

Eikä saa meitä vaihtamaan paikkakuntaa, sillä sitä mitä Ohkola tänään on, voisi olla vaikea muualta löytää.

Lukijalta

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet