Lasse HerralaKirjoittaja on opetusneuvos.

Paikallinen tuntemus pienenee

Lapsena minulla oli Paalijärven Osuuskassan metallinen, sininen säästölipas. Siinä oli kuva kylväjästä ja viljantähkästä. Pienellä kylällä oli kaksi pankkia. Miten se voi kannattaa?

Kohta pankkeja saa etsiä suurennuslasin kanssa kuten poliisiasemia tai postin ”oikeita” konttoreita.

Minusta tuli paikallispankin asiakas. Se tuntui omalta. Pankkiin on voinut luottaa, kun se on ollut lähellä niin henkisesti kuin fyysisestikin.

Side paikalliseen katoaa.

Mäntsälän ensimmäinen osuuspankki perustettiin 1914 minnekäs muualle kuin nykyiseen kotikylääni Sääksjärvelle.

Mäntsälän Osuuspankkia ollaan fuusioimassa yhdeksi isoksi pankiksi, jonka hallinto lähtee Järvenpäähän. Minulle se merkitsee paikallispankin menettämistä. Side paikalliseen katoaa.

Maailma muuttuu, Lasseseni!

Olen tiennyt, että Mäntsälän Osuuspankki on vakavarainen ja hyvin hoidettu pankki.

Toimitusjohtaja Heikki Kananen ja vuosikymmeniä hallituksen puheenjohtajana toiminut Teuvo Mäkinen ovat pitäneet pankista huolta. Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenet ovat olleet Mäntsälästä.

Jatkossa paikallinen tuntemus pienenee. Mäntsälälle on luvassa hallinnossa vain muutama paikka, jos sitäkään? Helpompi lakkauttaa vaikka konttori!

En olisi uskonut, että paikallispankki voisi hävitä sellaisesta kunnasta kuin Mäntsälä. Maailma muuttuu, Lasseseni!

Myönnän, että asioin verkossa. Siinä mielessä pankki voi olla vaikka kuusessa.

Meillä on jo pankkeja, joille asiakkaat ovat vain hiekan murusia lattialla, lisää ei tarvita.

Jääkö osuustoiminnallisuudesta mitään jäljelle? Kohti liikepankkia ollaan menossa!

Fuusiota on perusteltu sillä, että sääntely ja hallinnointi vievät paljon voimavaroja ja keskittämällä asiantuntemus kasvaa ja voidaan erikoistua. Niinkin.

Mikseivät fuusiota suunnittelevat pankit muodosta osuuskuntaa, joka myy nämä palvelut edelleen itsenäisille osuuspankeille?

Lasse Herrala

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet