Paikalliset

Aate vei kansanedustajia häkkiin

Kansanedustaja Konsta Talvion kyydinneiden Lapuan liikkeen miesten oikeudenkäynti järjestettiin maaliskuusa 1931 Mäntsälän suojeluskuntatalolla. Talvio istuu kuvassa taitteen kohdalla kahleissa ja vanginpuvussa, sillä hänet oli vangittu kommunistisen toiminnan takia.

Mäntsälän kunnan kuvakokoelma

Entisten kansanedustajien Oskari Laineen, Oskari Lylykorven, Leander Sirolan, Konsta Talvion, Väinö Sinisalon, Kaisu-Mirjam Rydbergin, Rakel Jalaksen, Mikko Vainion, Unto Ruotsalaisen ja Antti Vuolanteen muodostamaa kymmenikköä yhdistää syntymäpaikka, joka on Mäntsälä.

Varsinaisesti mäntsäläläisiksi heistä voi nimetä hirvihaaralaisen maanviljelijän, kunnallisneuvos Adolf Oskari Laineen (1859–1933), levantolaisen pienviljelijän ja uuninrakentajan Juho Leander Sirolan (aikaisemmin Selenius)(1871–1960), sälinkääläisen torpparin ja maanviljelijän Antti Konstantin (Konsta) Talvion (aik. Wahlberg) (1892-1970) ja soukkiolaisen puusepän ja päätoimittajan Oskari Valerian Lylykorven (aik. Jeriko) (1880–1917).

Laine oli talonpoikaissäädyn jäsen valtiopäivillä 1899–1906. Suomalaisen puolueen eduskuntaryhmään hän kuului 1907–1914. Sosiaalidemokraatti Sirola vaikutti eduskunnassa kolmella eri kaudella (1919–1922, 1924–1927, 1929–1930). Talvio toimi Työväen ja pienviljelijäin puolueen kansanedustajana 1929–1930 sekä SKDL:n kansanedustajana 1945–1947. Lylykorpi oli demari ja eduskunnassa 1908–1910 ja 1911–1917.

Kuudella muulla Mäntsälässä syntyneellä edustajalla on ohuempi side kapinapitäjään

Mäntsäläläissyntyinen Väinö Viljam Sinisalo (aik. Heikman) (1892–1951) oli maa-, metsä-, uitto-, rakennus- ja rautatietöissä sekä synnyinpitäjässään että Keuruulla, Hyvinkäällä ja Hausjärvellä, kunnes hänestä vuonna 1922 tuli raitateiden polttoainevaraston esimies Riihimäelle 1922. Hän toimi myös työväentalon vahtimestarina ja kieltolakipoliisina.

Väinö Sinisalo oli Taisto Sinisalon eno. Taisto Sinisalo toimi SKDL:n kansanedustajana ja antoi nimensä johtamalleen SKP:n sisäiselle oppositiolle, taistolaisille.

Kansankulttuurin kirjallisen johtajan, toimittaja Karin Aino Mirjami (Kaisu-Mirjami) Rydbergin (1905–1959) sittemmin Amerikkaan muuttanut isä Väinö Riippa toimi kansakoulunopettajana Mäntsälässä. Riippa oli keskeisesti mukana hankkeessa, kun Hirvihaaraan ryhdyttiin vuonna 1903 perustamaan pitäjän ensimmäistä osuuskauppaa. Puuhamiehiin kuului myös muun muassa valtiopäivämies Oskari Laine.

Sekä Kaisu-Mirjami Rydberg että Konsta Talvio joutuivat vakaumuksensa takia vankilaan.

SDP:n eduskuntaryhmään vuosina 1939–1941 kuulunut Rydberg liittyi marraskuussa 1941 puolueen sodanaikaiseen oppositioryhmään eli kuutosiin. Jatkosodan alettua 1941 kuutoset pidätettiin ja Rydberg sai kolmen vuoden vankeustuomion valtiopetoksen valmistelusta. Sittemmin hän vaikutti eduskunnassa sekä kuutosissa (1944–1945) että SKDL:ssä (1945–1948). Hän oli myös kommunistisen puolueen jäsen.

Talvio oli telkien takana kahteen otteeseen. Hänet vangittiin sisällissodan jälkiselvittelyissä 1918 ja vapautettiin 1920. Eduskunnasta Talvio erotettiin kommunistilakien nojalla ja tuomittiin valtiopetoksen valmistelusta Tammisaaren pakkotyölaitokseen vuosiksi 1930–1933.

SDP:n kansanedustajana vuosina 1999–2007 toiminut Susanna Rahkonen on Talvion sukulainen.

– Työväenlaulujen tarinoissa lauletaan omista juuristani ja esi-isistäni. Niistä, jotka raatoivat torppareina Mäntsälän pelloilla ja joita virui myös vankileireillä. Isoäitini eno Konsta Talvio oli pienviljelijä, torppari ja kansanedustaja, Rahkonen kertoo vanhassa blogitekstissään.

Lääketieteen lisensiaatti, lääkintöneuvos Rakel Jalaksen (aik. Häyrén, vuodesta 1905 Hallamaa) (1892–1955) vanhemmat Hugo Pietari ja Amanda Häyrén toimivat 1890-luvulla opettajina Sääksjärven koulussa. Häyrénit ja koulun johtokunta ajautuivat kuitenkin pitkälliseen palkkariitaan ja opettajapariskunta muutti Mäntsälästä jo vuonna 1896. Jalas oli kokoomuksen kansanedustajana vuosina 1948–1951.

Mäntsäläläisen pientilallisen Lauri Ilmari Vainion poika, kotiteollisuusopettaja, pienyrittäjä Mikko Ilmari Vainio (1923–) viljeli perheen tilaa Mäntsälässä. Vainio on työskennellyt myös muun muassa hitsaajana, opettajana ja salaojitus- ja maanrakennusalan yrittäjänä. SMP:n mies oli kansanedustajana 1970–1975 ja 1983–1987.

Vainion tytär Anne Louhelainen valittiin vuoden 2011 vaaleissa eduskuntaan Perussuomalaisten listoilta.

Mäntsälässä syntyneen, Suomen kommunistisen puolueen Mikkelin piirin piirisihteerin tehtävistä eduskuntaan noussut Unto Aarne Ruotsalaisen (1922–2003) isä oli metsätyöläinen Arndt Ruotsalainen. Muun muassa Sirola-opiston käynyt ja Neuvostoliitossa opiskellut Ruotsalainen oli SKDL:n kansanedustajana 1975–1983.

Kun vuosina 2007–2011 demarikansanedustajana toiminut valtiotieteen kandidaatti Antti Johannes Vuolanne syntyi vuonna 1967, isä Matti Vuolanne toimi pappina Mäntsälässä. Perhe muutti Pyhämaahan, kun Antti-poika oli neljävuotias.

– Isäni, rovasti Matti Vuolanne, on aina ollut, ja on edelleen, vahva liikkeen ja hengen mies, kertoo Antti Vuolanne nettisivuillaan Matti-papista.

– Lapsuudenkodissani soi harva se yö summeri. Porin torilla majailevat ”puliukot” olivat aina tervetulleita nukkumaan meille, minun ja pikkuveljeni makuuhuoneeseen, keskustan kerrostalon kymmenenteen kerrokseen. Vain kerran muistan, että joskus melko tulistuva ja ankara, mutta rakastava ja ehdottoman oikeudenmukainen Äiti-Maria heitti isän partavettä juoneen katujen miehen pihalle, tukevalla otteella niskasta kiinni pitäen, hän kirjoittaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat