Paikalliset

Mäntsälän lukio ei ole maakunnan kymmenen kärjessä

Mäntsälän lukiosta viime keväänä lakin saaneet.

Laura Kallas

STT:n perinteinen lukiovertailu sijoittaa jälleen kärkeen huomattavan monta ruotsinkielistä opinahjoa. STT on tehnyt vuosittain lukiovertailun vuodesta 2012 lähtien.

Mäntsälän lukio ei sijoittunut maakunnan kymmenen parhaan joukkoon. Rehtori Tuula Ilvonen kertoo, että Mäntsälä on yleensä sijoittunut STT:n vertailussa hieman keskitason yläpuolelle.

– Noin 150. paikkeille, hän kertoo.

STT ei ole vielä julkaissut kaikki lukiot käsittävää listaa, joten esimerkiksi Mäntsälän sijoitus ei ole tiedossa.

– STT:n vertailussa käytetään pohjana peruskoulun päättötodistuksen arvosanoja, ja sitä kautta peruskoulun arvostelu luo pohjaa sille miten kukin koulu menestyy, Ilvonen kertoo.

Ilvonen näkee, että vertailusta saa jonkin verran suuntaa siihen, miten koulu menestyy, mutta suuria johtopäätöksiä ei kannata niistä tehdä.

– Asiantuntijoiden mukaan opetus Suomen lukioissa on aika tasalaatuista. Esimerkiksi epäpäteviä opettajia ei juuri ole, hän huomauttaa.

Mäntsälän lukiossa kaikilla opettajilla on kelpoisuus opettamaansa aineeseen.

Ilvonen huomauttaa, että vertailuissa ei oteta lainkaan huomioon sitä. onko koulussa reputtaneita.

– Jos kouluun pääsyn keskiarvo on seitsemän tuntumassa, on melko hienoa, jos koulussa saadaan kaikki ylioppilaiksi, Ilvonen sanoo.

Yli viidenkymmenen oppilaan lukioissa kärkikymmeniköstä valtaosa, seitsemän kymmenestä, on ruotsinkielisiä lukioita. Viime vuonna niitä oli vain kolme.

Suurista lukioista Suomen parhaaksi lukioksi valittiin jälleen Turun Katedralskolan.

Pienten lukioiden vertailussa suomenkieliset pärjäsivät paremmin. Kymmenen parhaan joukossa oli seitsemän suomenkielistä lukiota, ja ykköseksi nousi Ilomantsin lukio Pohjois-Karjalassa. Viime vuonna ruotsinkielisiä lukioita oli kärkikymmenikössä kuusi.

Keskimäärin ruotsinkielisten lukiot menestyvät vertailussa selvästi suomenkielisiä paremmin, koska mukana 350 lukiota, joista alle kymmenesosa on ruotsinkielisiä.

Opetushallituksen opetusneuvos Pamela Granskog arvioi STT:lle, että yksi syy ruotsinkielisten lukioiden menestykseen on kielitaito.

– Ruotsinkielisten on pakko osata suomea, joten he pärjäävät hyvin toisessa kotimaisessa. Englantia on aika helppo oppia hyvin ruotsin kautta, joten ruotsinkielisillä kokelailla on parempia arvosanoja siinä, Granskog kertoo.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin arviointiasiantuntija Jan Hellgren vahvistaa STT:lle niin kutsutun kieliefektin mitä todennäköisimmin vaikuttavan ylioppilaskirjoituksissa menestymiseen.

Ruotsinkielisissä lukioissa monet oppilaat tulevat kaksikielisistä perheistä ja elävät suomenkielistä arkea, mikä auttaa kirjoittamaan hyviä arvosanoja useista eri kielistä.

– Jos ajattelee ruotsinkielisten keskimääräistä suomen osaamista, onhan se varmasti korkeampi kuin suomenkielisten ruotsin osaaminen. Olemme myös arvioineet englannin osaamista perusopetuksen puolella, ja siinäkin ruotsinkieliset pärjäävät paremmin, Hellgren kertoo.

Toiseksi syyksi ruotsinkielisten menestykseen nostetaan yhteisöllisyys.

Vertailussa peruskoulun ja lukion loppu

STT:n vertailussa verrataan lukiolaisten sisääntulokeskiarvoja ja yo-tuloksia.

STT vertaa tuoreimpia yo-tuloksia kolme vuotta aiempiin sisääntulokeskiarvoihin.

Tarkastelussa verrataan neljää pakollista yo-koetta.

Koulukohtainen keskiarvo saadaan, kun lasketaan yhteen kokelaiden pakollisista aineista saamat pisteet ja jaetaan tulos kokelaiden määrällä.

Yo-tulokset muutetaan kouluarvosana-asteikolle jakamalla keskiarvo pakollisten aineiden määrällä ja lisäämällä tulokseen 3. Näin maksimiksi saadaan 10, joka on kouluarvosanojen maksimi.

Vertailun tulokset osoittavat, kuinka arvosanat ovat muuttuneet lukion aikana.

– Vertailuun ei oteta mukaan kansainvälisiä IB-luokkia, aikuiskouluja, Steinerkouluja tai lukioita, jotka ovat osa kansanopistoja tai instituutteja. Jos lukio ja aikuislukio katsotaan yhdeksi yksiköksi, on vertailussa otetaan huomioon myös aikuiskoulutuksen tiedot.

– Jotkin IB-linjan suorittaneet opiskelijat ovat tehneet myös tavallisen yo-tutkinnon. Heidän tuloksensa huomioidaan lukioarvosanojen keskiarvossa.

– STT on tehnyt lukiovertailunsa syksystä 2012 lähtien.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat