Paikalliset

Puut lepäävät, omenoita ei ole

Mäntsälän Mehustamon Timo Ylisirniö ja Taru Osma paikkaavat huonoa omenavuotta marjoilla.

Anton Soinne

Riitta Suomalainen/Pasi Huuhtanen

Vuosi sitten kaikkensa antaneet kotipuutarhojen omenapuut lepäävät tänä syksynä. Vain harva puu jaksaa puskea hedelmää.

– Sato on surkea, mutta ei se yllätyksenä tullut. Näin tämä pääsääntöisesti menee: hyvää vuotta seuraa huono, Timo Ylisirniö Mäntsälän Mehustamosta kertoo.

– Ihan muutama omenaerä on tullut tähän mennessä ja tällaisena tämä jatkuukin, Ylisirniö sanoo.

Ylisirniön mukaan ne paikat ovat harvassa, jossa kotipuutarhurilla on onnistunut sato.

– Ammattiviljelijöillä on toinen tilanne. Sellaisissa paikoissa pölytys on hoidettu takuuvarmasti ja satoa tulee aina.

Vaikka suuri osa puista on täysin tyhjiä, niin osa tuottaa – on tuottanut – sen verran, ettei mehustamoilla ole sentään hiirenhiljaista.

– Tänä syksynä suurin yksittäinen erä on ollut noin 200 kiloa, mutta se ei ole tiedossa, oliko kysymyksessä yhden vai useamman puutarhan tuotto, Ulla Eskola Järvenpään Mehustamosta juttelee.

Sipoon Mehuaseman Rick Eriksson arvioi, että tänä syksynä hänen yrityksessään puristetaan omenamehua vain yksi kolmasosa vuoden takaiseen verrattuna.

Jos ei kotipuutarhoista juuri satoa tulekaan, niin ammattiviljelmiltä tulee ja ensimmäiset kotimaiset omenat ovat jo ehtineet kauppoihin.

– Sato on normaali, ei kuitenkaan runsas, erityisasiantuntija Tuija Tanska Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitosta sanoo.

Satoa verottavat kevään kylmyys ja omenan pääviljelyalueita piiskanneet raekuurot.

– Tuholaisilta sen sijaan on säästytty. Päätuholainen eli pihlajanmarjakoi ei iskenyt omenapuihin, koska pihlajanmarjoja on nyt ollut runsaasti.

Vaikka kotipuutarhasato saattaa jonkin verran vähentää ammattiviljelmillä tuotettujen omenoiden kysyntää hetkellisesti silloin, kun kotipuutarhan sato on runsas ja juuri kypsynyt, niin ammattiviljelmien kanssa kotitarveviljely ei kilpaile.

– Kotimaiset omenat ovat samalla viivalla tuontiomenoiden kanssa ja pärjäävät hyvin. Eivät ne kauppojen hyllyille jää.

Viime vuonna kotimaista omenaa riitti kaupoissa maaliskuuhun saakka.

– Säätöilmavarastojen ansiosta, Tanska toteaa.

Säätöilmavarastossa ilman kaasukoostumusta muutellaan siten, ettei omena ”hengitä” ja säilyy siksi pidempään. Perinteiseen tapaan kylmävarastoidut omenat sen sijaan toimitetaan myyntiin jo ennen joulua.

Palataan mehustamoihin. Millä mehustamoyrittäjä korvaa edes osan huonon omenavuoden jättämästä aukosta?

– Marjoja mehustamalla, Timo Ylisirniö vastaa.

Mäntsälässä rutistetaan punaisia ja mustia viinimarjoja, vadelmia, mansikoita, mustikoita, puolukoita....

– Ja marja-aroniaa. Ihmiset ovat havahtuneet marja-aronian isojen ja mehukkaiden marjojen terveellisyyteen, vaikka moni tuntee sen yhä vain koristepensaana.

Aronialla on paljon terveysvaikutuksia.

– Se on venäläisten verenpainelääke, Ylisirniö heittää.

Mäntsälän Mehustamo tekee mehua kaikista marjoista yhtä lukuun ottamatta.

– Tyrniä emme puristettavaksi. Marja on niin rasvapitoinen, että sen puristaminen aiheuttaisi vaikeuksia meidän laitteillemme, Ylisirniö sanoo

Nyt hyvä aika aroniamehulle

Mäntsälän Mehustamolla on

Mehustamolla on sesonki juuri nyt. Vaikka omenasato ei puristimia tänä syksynä juuri kuluta, marjoja on riittänyt puristettavaksi.

Varsin vilkasta ei kuitenkaan ole.

– Nyt saa hyvin aikoja melkein minne haluaa, Timo Ylisirniö sanoo.

Mehustamo on auki ympäri vuoden.

– Tänä syksynä väljyyttä puristamon aikoihin tuo juuri se, että omenaa ei tule juuri lainkaan.

Esimerkiksi pihalla kasvavan aronian marjat voisi tänä vuonna kokeilla jalostaa mehuksi asti, Ylisirniö vinkkaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat