Paikalliset

Suurista tansseista on tullut jo hyväksytty perinne, mutta joitakin yhä epäilyttää – "työnantajilla on vielä paljon ennakkoluuloja"

Vasemmalta oikealle Ulla-Maija Sandberg, Tiina Roikonen, Tiina Lehto ja Marja Laine haastatteluun kokoontuneina. Elo sujuu helpommin nauraen ilman ennakkoluuloja.

Onni Ratala

Nyt on kesä, mikä siis luontevasti tarkoittaa, että on jälleen kesätanssin aika.

Mäntsälän seudun kehitysvammaisten tuki ry pitää 35. kerran Suurlavalla 4.8. klo 14 alkaen kesätanssit, jotka ovat vuosittain vetäneet puoleensa noin 700 kävijää ympäri Suomea.

Suosion perusteella tapahtuma on piristyspiikki monelle kehitysvammaiselle tanssijalle.

– Tää on se meidän iso juttu. Monet kehitysvammaiset pääsevät tansseissa näkemään tuttujaan, joita he eivät muuten näkisi, sanoo toiminnassa mukana oleva Tiina Roikonen.

 

Pelkillä tapahtumilla ei ihminen kuitenkaan voi koko elämäänsä täyttää. Arjen puolella riittääkin yhä parannettavaa varsinkin työsektorilla.

– Ihmisten asenne kehitysvammaisia kohtaan on parantunut huomattavasti, mutta työnantajilla on vielä paljon ennakkoluuloja, Tiina Lehto puuttuu keskusteluun.

– Työllistymiskokeiluun pääsee, mutta palkoille ei oteta. Suomessa ei anneta mahista osa-aikatyöhön, vaikka jaksaisi neljä tuntia täysillä kahdeksan sijaan.

– Aika erikoista, kun osa-aikatyö lisääntyy koko ajan ja työpaikoilla tekemättömiä töitä riittää, Lehto miettii.

 

Työnantajien asenteista huolimatta yleinen yhteiskunnallinen asenne ja turvallisuus ovat yhdistyksen mielestä menneet Suomessa oikeaan suuntaan.

Häirintä ja huutelu ovat nimittäin yhdistyksen mukaan vuosien saatossa vähentyneet.

Suopea asenne itsessään ei valitettavasti pyöritä tapahtumia. Henkilökohtaisista avustajista on yhä pulaa.

– Lakisäänteisestä minimistä onkin tullut kuntien maksimi, Lehto kritisoi.

 

Kaikki muutokset eivät koske ulkopuolisten asenteita. Lapsiperheiden into lähteä toimintaan mukaan on viime aikoina laantunut.

– Tärkeintä tässä toiminnassa on vertaistuki. Nykyään lapset voivat saada suoraan tukea somen kautta ja yhteisöllisten tapahtumien vetovoima on vähentynyt, Roikonen arvioi.

Tämä ei tarkoita, että yhdistyksen jäseniä kehityssuunta harmittaisi tai tulevaisuus tuntuisi synkältä.

– Jos tulevaisuudessa ei tällaiselle toiminnalle ole kysyntää, sitten se loppuu. Tärkeintä on, että tukea saadaan ja kehitysvammaisilla on mielekästä tekemistä tarjolla, Roikonen jatkaa.

Toistaiseksi kysyntää tuntuu olevan ainakin yhteiselle tilalle, sillä kunnan järjestämä Kylis vetää väkeä puoleensa.

Kylis on itsenäisesti asuville kehitysvammaisille ja erityistä tukea tarvitseville kuntalaisille suunnattu kohtaamispaikka.

– Kyliksestä pitää kyllä antaa propsit kunnalle, Roikonen kiittelee.

Fakta

Kehitysvammaisuus

Suomessa on arviolta noin 40 000 ihmistä, joilla on kehitysvamma.

Kehitysvamman aste voi vaihdella vaikeasta vammasta lievään vaikeuteen oppia asioita.

Usein käytetään lääketieteellistä jaottelua lievään, keskivaikeaan, vaikeaan ja syvään kehitysvammaisuuteen.

Kehitysvammaisuus voi johtua esimerkiksi häiriöistä perintötekijöissä tai odotusajan ongelmista.

Kehitysvammaisuuden syynä voi olla myös esimerkiksi synnytyksen aikainen hapen puute, lapsuusiässä tapahtunut onnettomuus tai lapsuusiän sairaus.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Tutkimus: Sähköpotkulaudoista tuli uusi päänvaiva suomalaisille – "Aiheuttaa ongelmia erityisesti näkövammaisille"27.6.2019 08.37
Sunnuntaisuomalainen: Oikeusasiamies puuttuu vammaisten oikeuksien loukkauksiin äänestyspaikoilla7.4.2019 12.19
Yhdeksän perhettä otti lapsensa pois vammaisten nuorten hoitokodista – Äiti Ylelle: "Se oli idyllinen paikka, kunnes se myytiin Esperille"7.2.2019 09.50

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat