Puheenaihe

Yksi viljetytapa tekee pellosta ilmastohyviksen – samalla se voi tuoda lisää liksaa viljelijällekin

Hiiliviljelystä paljon tietävä Juuso Joona tarkastelee maan rakennetta ja juuriston laajuutta täkäläisten luomuviljelijöiden Anders Fagerströmin ja Mikael Lehtosen kanssa.

Elina Lavonen

Viljelijöiden ja ympäristön intressit menevät hiiliviljelyssä yksiin, sillä usein kasvukuntoa parantavat toimet kohentavat myös ympäristön tilaa.

Esimerkiksi hiiltä sitovilla viljelymenetelmillä voidaan kasvattaa satoa ja parantaa maaperän rakennetta sekä hidastaa ilmastonmuutosta.

– Maaperän kykyä sitoa ilmakehästä hiiltä tutkitaan parhaillaan eri puolilla Suomea. Uutta viljelijöille hyödyllistä tutkimustietoa on tärkeää saada välitettyä eteenpäin, sanoo hiiliviljelyn asiantuntija, maanviljelijä ja agronomi Juuso Joona.

 

Hiiliviljely tarkoittaa käytännössä esimerkiksi monipuolisia viljelykiertoja, torjunta-aineiden käytön minimointia, peltojen muokkauksen keventämistä ja kiertolaidunnusta.

Kaikki kasvit sitovat kasvaessaan hiiltä, mutta kaikki viljely ei kasvata hiilivarastoa. Yksivuotiset ja paljon muokkausta vaativat kasvit kuten peruna ja juurikasvit lisäävät hiilivuotoa, kun taas monivuotiset nurmikasvustot ovat parhaita hiilivaraston kasvattajia.

– Hiilivarastosta puhutaan silloin, kun hiili pysyy maaperässä kymmeniä tai satoja vuosia. Tämä antaa meille lisäaikaa laskea fossiilisia hiilipäästöjä, mutta ei päästä meitä synneistämme.

 

Siuntiossa pidettyyn Maaperäpäivään osallistui noin 50 maanviljelijää etupäässä Uudeltamaalta. Karjalohjalta paikalle oli saapunut luomuviljaa ja palkokasveja viljelevä Mikael Lehtonen.

– Tässä on montakin kiinnostavaa asiaa: peltojen kasvukunto sekä satotason ja kannattavuuden lisäys. Toinen puoli liittyy kestävään kehitykseen ja vesistöjen puhtaana pitämiseen, sillä minullakin on peltoja sekä Lohjanjärven että Puujärven valuma-alueilla.

Inkoossa toimiva luomuviljelijä Anders Fagerström on jo lähtenyt toteuttamaan pelloillaan esitettyjä toimenpiteitä.

– Olen luopunut kynnöstä, ja pelloilla on sataprosenttinen kasvipeite ympäri vuoden. Ajatuksena on parantaa maan rakennetta, saada mahdollisesti parempia satoja ja ravinnehuuhtoumat kuriin.

Päivän järjestivät ProAgria Etelä-Suomi, Baltic Sea Action Group, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, WWF ja Raaseporin kaupunki.

Suomessa on käynnissä Carbon Action -hanke, jossa tutkijat ja viljelijät etsivät yhteistyössä keinoja varastoida hiili pysyvissä muodoissa maaperään ja todentaa tieteellisesti hiilivaraston muutoksia. Hankkeen kautta saatavaa tietoa tuodaan viljelijöille, päättäjille ja kuluttajille.

Suomessa on 108 hankkeeseen sitoutunutta hiilipilottitilaa. Jokaisella tilalla on tarkastetussa kolmen hehtaarin lohko, jonka toisella puoliskolla asiat tehdään niin kuin ennenkin ja toisella otetaan käyttöön parhaat tunnetut menetelmät hiilivaraston kasvattamiseksi.

Pilottitiloilla sovellettavia toimenpiteitä ovat esimerkiksi seosnurmen, kerääjäkasvien ja syväjuuristen kasvien viljely, hiiltä maksimaalisesti sitova laidunnus ja peltometsäviljely.

Carbon Action -hanke noudattelee Antti Rinteen hallituksen linjauksia. Hallitusohjelmaan on kirjattu panostaminen hiilinielujen tutkimukseen, hiilensidonnan mittaukseen ja laskentamallien kehittämiseen. Suomessa kehitetään uusien viljelytapojen tutkimusta ja edistetään menetelmien käyttöönottoa tiloilla.

Tuoreessa hallitusohjelmassa Suomen valtio myös sitoutuu edistämään kansainvälistä 4/1000-aloitetta maatalouden hiilensidonnan lisäämiseksi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat