Puheenaihe

Muistihäiriöiset ja mielenterveysongelmista kärsivät eläkeläiset saavat yhä harvemmin Kelan hoitotukea – taustalla vuoden 2015 lakimuutos

Hoitajien työaikaa menee edelleen muuhun kuin itse hoitotyöhön. Kuvituskuva.

Arkisto / Päivi Tuovinen

Entistä harvempi liikuntaesteinen ja mielenterveysongelmista kärsivä eläkeläinen saa Kelan eläkeläisille myöntämää hoitotukea.

Hoitotukea saavien määrä on vähentynyt vuodesta 2015 noin 15 600 henkilöllä. Eniten saajamäärät ovat vähentyneet tuki- ja liikuntaelintensairauksien ryhmässä.

– Kolmessa vuodessa saajamäärä on vähentynyt peräti 16 prosenttia eli 25 900 saajasta 21 900 saajaan, kertoo suunnittelija Reeta Pösö Kelan analytiikka- ja tilastoryhmästä tiedotteessa.

Muutoksen syynä on kesäkuussa 2015 voimaan astunut lakimuutos. Sitä perusteltiin aikanaan halulla selkeyttää tukien myöntämisperusteita ja kohdentaa tuet aiempaa tasapuolisemmin.

Nyt näyttää kuitenkin siltä, että muutoksen seurauksena osa tukea saaneista on jäänyt sen ulkopuolelle.

Kelan perjantaina julkaisemien tilastojen mukaan mielenterveyden häiriöiden vuoksi tukea saavien ryhmässä tuensaajien määrä väheni 6 prosenttia neljässä vuodessa. Mielenterveyshäiriöiden vuoksi hoitotukea saa nyt 13 prosenttia kaikista saajista.

Myös entistä harvempi muistisairaudesta kärsivä saa nyt tukea. Kelan mukaan yleisin syy hoitotuen saamiselle on edelleen muistisairaus eli Alzheimerin tauti tai dementia. Viime vuoden lopulla noin neljännes kaikista saajista, yhteensä 54 800 henkilöä, sai hoitotukea muistisairauden vuoksi.

– Muistisairauksien vuoksi tukea saavien määrä kasvoi vuoteen 2015 asti reippaasti. Vuosien 2015 ja 2018 välillä saajamäärä sen sijaan laski 2 prosenttia, Pösö sanoo tiedotteessa.

Kehitysvammaisten hoitotukea saavien määrä on pysynyt viime vuosina ennallaan. Perushoitotukea saaneiden määrä väheni 11,4 prosenttia ja ylintä tukea saaneiden määrä 19,8 prosenttia verrattuna vuoteen 2015. Sen sijaan korotettua hoitotukea saavien määrä on kasvanut kolmessa vuodessa vajaat 9 prosenttia.

Hoitotuen saajista naisia oli 60 prosenttia. Kaikissa alle 70-vuotiaiden ikäryhmissä miesten osuus saajista oli kuitenkin suurempi.

– Mitä vanhemmasta ikäryhmästä on kyse, sitä suuremmaksi kasvaa naisten osuus. Vanhimmissa ikäryhmissä naisia oli 80–90 prosenttia saajista, Pösö sanoo.

Vuodesta 2015 hoitotukea saavien naisten määrä on vähentynyt 8 prosenttia ja miesten 4 prosenttia.

Eläkkeensaajien hoitotuesta on käyty hyvin vähän julkista keskustelua. Se oli esillä vuonna 2017, kun ex-pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus päätti korottaa tuen perusosaa noin 8 eurolla kuussa. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL kiitteli päätöstä, mutta moitti samalla päättäjiä siitä, että eläkkeiden indeksileikkauksia ei torjuttu.

 

 

 

 

Mikä hoitotuki?

Hoitotukea voi saada eläkeläinen, jonka toimintakyky on vamman tai sairauden vuoksi heikentynyt yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan. Oikeus tukeen ja tuen taso arvioidaan sen mukaan, kuinka paljon apua, ohjausta ja valvontaa henkilö tarvitsee vamman tai sairauden vuoksi. Eläkettä saavan hoitotukea sai vuoden 2018 lopussa yhteensä 217 500 henkilöä.

 

Hoitotuen saajista 76 prosenttia oli vuoden 2018 lopussa 65 vuotta täyttäneitä. Suurin yksittäinen ikäryhmä olivat 85–89-vuotiaat. Vuoteen 2015 asti 65 vuotta täyttäneiden saajien määrä kasvoi selvästi eliniän pitenemisen vuoksi, mutta sen jälkeen saajamäärä tässä ikäryhmässä on vähentynyt 5 prosenttia.

Alle 40-vuotiaita hoitotuen saajista oli 7 prosenttia.

 

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Häpeällinen ilmiö paljastuu yhä useammin suomalaisten kodeista – "Oma lapsi vie eläkerahat"8.5.2019 07.20

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat