Puheenaihe

Tiedätkö, miksi lumi narskuu tai paljonko kuutio lunta voi enimmillään painaa? Tämän luettuasi tiedät lumesta enemmän

Puhdas lumi voi lähes kaksinkertaistaa valon määrän.

Kuvituskuva

Riitta Ketola

Jokainen suomalainen tunnistaa äänen, joka syntyy pakkaslumella kävellessä. Kun lämpötila lähestyy nollaa, narskunta häviää.

Lumen narskunta kenkien alla johtuu siitä, että kovalla pakkasella lumikiteissä on paljon sakaroita. Kun lumikiteen päälle astuu, paine murtaa sakarat, jolloin syntyy narskuvaa ääntää.

Lauhalla kelillä askeleen aiheuttama paine sulattaa osan sakaroista vedeksi. Vesi toimii liukasteena, joka vähentää narskumista.

Narskuminen on yksi lumeen liittyvistä tieteellisistä seikoista, joita ei arjessa usein tule ajatelleeksi. Pimeänä vuodenaikana valon ja lumen suhdetta ei välttämättä myöskään aina huomaa.

Kun aurinko paistaa talvella, lumipeite voi lähes tuplata valon määrän. Puhdas valkoinen lumi heijastaa 80-90 prosenttia auringonvalosta. Pakkasella lumen pinnassa on selkeitä kidepintoja, joista valo heijastuu. Kun keli lämpenee, pinnat pyöristyvät, jolloin lumi ei kimalla.

Pimeänä syysiltana mökkitiellä ennen lumentuloa auton ajovalot valaisevat vain pienen alueen. Kun sama mökkitie on lumen peitossa, auton valot valaisevat tietä ja sen molemmin puolin olevaa metsää suurelta alueelta.

– Ilmiö on nimeltään monisironta. Yksi valonsäde voi heijastua monista lumikiteistä, sanoo vanhempi tutkija Outi Meinander Ilmatieteen laitokselta.

Miksi lumi sitten on valkoista? Auringonvalo on sekoitus kaikkia värejä, vaikka aurinko itse näyttääkin välillä keltaiselta tai oranssilta. Lumi heijastaa lähes kaiken valon, jolloin se näyttää valkoiselta.

Jos lumeen osuva valo olisi aallonpituudeltaan erilaista, myös lumi näyttäisi eriväriseltä. Ilmiön voi testata käyttämällä vaikka punaista taskulamppua pimeällä: lampun valossa lumi näyttää punaiselta.

Nyrkkisääntö on, että myös valkoinen lumi on kaupungissa likaisempaa ja luonnossa puhtaampaa. Kaupungeissa etenkin liikenteen päästöt likaavat lunta.

– Yleisellä tasolla sanoisin, että päästöt ovat vähentyneet viime vuosikymmenten aikana. Esimerkiksi 1980-luvulla oli isoja happosateisiin liittyviä projekteja, joiden avulla ne päästöt saatiin kuriin, Meinander toteaa.

Jos lumi näyttää likaiselta, silloin se on jo todella likaista.

Puhdasta lunta voi tarvittaessa käyttää juomavetenä tai ruuanlaitossa, kunhan veden muistaa ensin keittää. Lumesta sulatettua vettä ei kuitenkaan kannata juoda paljon, sillä siitä puuttuu kivennäisaineita ja suoloja.

Jos lumesta sulatettua vettä juo liikaa, keho voi kuivua. Bakteerit saattavat myös aiheuttaa vatsataudin.

– On hyvä pitää mielessä se, että jos lumi näyttää likaiselta, silloin se on jo todella likaista, Meinander sanoo.

Ilmastonmuutos vaikuttaa myös Suomen lumitilanteeseen. Meinander korostaa, että sään muutoksista ei voi vetää johtopäätöksiä koko ilmaston muutoksista.

– Säät vaihtelevat lyhyellä aikavälillä. Ilmastotason muutokset näkyvät pitkällä aikajänteellä, Meinander sanoo.

Se on selvää, että Suomessa keskilämpötila nousee tämän vuosisadan aikana. Jos koko planeetan keskilämpötila nousee esiteolliseen aikaan verrattuna 1,5 astetta vuosisadan puoleenväliin mennessä, arktisella alueella tämä voi tarkoittaa jopa kolmen asteen keskilämpötilan nousua.

Suomessa lumipeitteen paksuus ja peittävyys laskevat, kun keskilämpötila nousee.

– Tulevaisuudessa Suomessa luultavasti sataa talvisin enemmän, mutta isompi osa tuosta sateesta tulee vetenä, Meinander kertoo.

Joillakin alueilla ilmastonmuutos voi hetkellisesti tuoda isojakin lumikuormia. Jos meri ei jäädy talvella, kosteuden mukana voi rannikoille tulla rajuja lumisateita.

Mittaushistorian suurin lukema saatiin 8. tammikuuta vuonna 2016, kun Merikarvialla satoi 73 senttimetriä lunta yhden vuorokauden aikana.

Jokainen omakotitalon omistaja tietää, että lumityöt kannattaa tehdä heti lumisateen jälkeen. Kevyttä lunta on helppo siirrellä, mutta ajan myötä lumi muuttuu painavammaksi.

– Lumen paksuus ei kerro lumen painosta mitään, koska lumi voi olla monenlaista. Äskettäin satanut lumi on yleensä kevyempää kuin vanha lumi. Lumen paino määräytyy veden määrän mukaan. Mitä enemmän lumeen on sitoutunut vettä, sitä painavampaa se on, Meinander kertoo.

Painavimmillaan yksi kuutiometri lunta voi painaa 400 kiloa.

Kirjoittaja: Jaakko Kinnunen

Luonnonlumi syntyy härmistymällä

Lumi syntyy pilvien yläosissa, kun vesihöyry härmistyy lumikiteiksi. Alijäähtyneestä vedestä ja ilman epäpuhtauksista syntyvät kiteet tarttuvat matkalla toisiinsa muodostaen lumihiutaleita. Härmistyminen tarkoittaa olomuodonmuutosta kaasusta kiinteäksi ilman nestemäistä välitilaa.

Pehmeässä lumessa on paljon ilmaa, joka toimii lämmöneristeenä. Nuoskalumi ei eristä yhtä hyvin kuin kuiva.

Laskettelurinteiden lumetuksessa käytettävä tykkilumi on luonnonlunta kiinteämpää ja kestää maassa pidempään. Tykkilumi syntyy, kun lumitykkiin ohjataan paineella vettä ja ilmaa.

Yksittäistä lumikidettä kuvataan usein kauniilla kuusisakaraisella kuvalla. Kiteitä on kuitenkin monenlaisia: jääneulasia, prismoja, pylväitä, levy- ja pensaskiteitä. Kiteen ulkomuoto vaihtelee lämpötilan ja kosteuden mukaan.

Lähteet: Ilmatieteenlaitos.fi ja luke.fi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat