Paikalliset

Glesin selvitettävä betoninkäyttö lentokentän pohjan rakentamisessa

Ely-keskus Lentokenttä vai betonijätteiden kaatopaikka?

Glesillä on rakennusjätteen varastopaikka Mäntsälässä Marjalan alueella. Kuvassa Janne Kuulasvuon takana parvekkeita Helsingistä.

Pasi Huuhtanen

Millaista betonijätettä Mäntsälään kaavaillun lentokentän pohjan rakennustöissä käytettäisiin?

Muun muassa tätä kysyy Ely-keskus lausunnossaan Mäntsälään kaavaillusta lentokentästä. Keskuksella on iso joukko tarkennusvaatimuksia kenttää suunnittelevan Janne Kuulasvuon hankkeelle.

Betonijätteen hyödyntämisessä suurin raekoko Suomessa on 150 millimetriä eli 15 senttiä. Tätä suurempia möhkäleitä ei saa käyttää.

Mikäli maanrakennus on sellaista, että se vaatii ilmoitusmenettelyn, raekoko on 90 millimetriä eli yhdeksän senttiä.

Lentokentän tekijöiden esittämässä arviointiohjelmassa betonijätteen raekooksi on ilmoitettu 400 millimetriä eli 40 senttiä. Lentokentän pohjarakenteeseen upotettaisiin siis melkoisia betonijärkäleitä.

Betonijätteen käyttämisen perusteet on esitettävä yksityiskohtaisesti, Ely-keskus vaatii. Muuten toiminta voidaan katsoa betonijätteen kaatopaikaksi, keskuksen lausunnossa esitetään.

Kuulasvuon yritys Gles Oy tekee muun muassa betonipurkutöitä.

Betonijätteellä on vaikutuksia ympäristöön, muun muassa veteen. Betonijätealueiden suotovedet voivat olla huomattavan emäksisiä, Ely-keskus muistuttaa.

Kentän rakentamisen ja käytön vaikutuksia pitää arvioida Ohkolanjoen ja Hirvihaaranjoen osalta erikseen. Arvioinnissa pitää ottaa huomioon muun muassa pohjaeläimet, kalat, päällyslevät sekä lentokentän vaikutukset jokien fysikaalis-kemialliseen tilaan.

Kentästä tehtävää Natura-arviota on laajennettava, Ely-keskus edellyttää.

Lyhyen lentokentän vaikutuksista läheiseen Mustametsän Natura-alueeseen on tehty Natura-arvio. Se ei kuitenkaan kata kaikkia vaihtoehtoja, eikä ohjelmassa ole perusteltu sitä, ettei muihin lähellä oleviin Natura-alueisiin kohdistu merkittäviä vaikutuksia.

Lentoasemasta peltoplänttiin

Kuulasvuolla on lentokenttäalueelle monta vaihtoehtoa.

0 pelto: Aluetta täytetään rakentamisessa muodostuvalla ylijäämäsavella 3 miljoonaa tonnia eli noin 2 miljoonaa kuutiota.

1 kenttä+muuta: Lentoja vuodessa enintään 60 000. Kiitotie 1190 metriä, halleja ja tankkauspiste. Helikopterilentoja 2 vuorokaudessa. 2 miljoonaa tonnia rakennusjätettä rakentamiseen.

Huoltoasema, kahvila, henkilöauto- (656 paikkaa) ja rekkaparkki 35 paikkaa), lasten leikkipaikka. Kiihdytysajorata ja tapahtumakenttä, jossa järjestetään ulkoilmakonsertteja kesäviikonloppuisin. Hakelämpölaitos.

2 iso kenttä: Lentoja enintään 40 000. Kiitotie 1190 m, sen yhteyteen lentokonehalleja ja tankkauspiste. Helikopterilentoja 2 vuorokaudessa. Huoltoasema, kahvila, henkilöauto- ja rekkaparkki.

3 pelkkä kenttä: Lentoja enintään 5 000. Kiitotie 1190 m Yksi lentokonehalli ja -tankkauspiste. Helikopterilentoja on 2 vuorokaudessa. Läpilentokielto, ei koulutuslentoja.

4 lyhyt kenttä: Lentoja enintään 2 200. Kiitotie 690 m. Yksi lentokonehalli ja tankkauspiste. Helikopterilentoja on 2 vuorokaudessa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat