Paikalliset

Mäntsäläläinen kerääjäkasviseos puskuroimassa ongelmia

Kerääjäkasviseoksella pyritään yhä parempiin viljelytuloksiin

Ilari Sundberg ja Hannu Känkänen ovat molemmat innostuneita kerääjäkasvien mahdollisuuksista. Taustalla näkyy kerääjäkasveista mittauksia tekevä tiimi.

Onni Ratala

Oitti | Ilari Sundbergin tilalla halutaan saada kaikki mahdollinen kerääjäkasveista irti. Yleensä viljelyn sekaan kylvetään vain yhtä kerääjäkasvia, mutta yhdellä Sundbergin pellolla kokeillaan kerääjäkasvien seosta.

– Kauraa tässä kasvatetaan. Seoksessa on mukana kolmea kerääjäkasvia. Italianraiheinä, maa-apila ja valkoapila, Sundberg kertoo.

Kerääjäkasvien hyödyllisyydestä on siinä määrin tutkimusnäyttöä, että Maaseutuvirastosta annetaan tukea kerääjäkasveja hyödyntäville viljelyksille. Sundberg ei lähtenyt kokeilemaan kerääjäkasveja vain rahan perässä, vaan hän uskoo kerääjäkasvien kykyyn ratkaista ongelmia.

– Ilmasto käy koko ajan hullummaksi. Tarvitaan kerääjäkasveja ja kerääjäkasviseoksia puskuroimaan ilmastoa vastaan, Sundberg kertoo.

Kerääjäkasvien tehtävänä on sitoa sekä nesteitä että ravinteita tehostaen varsinaisen viljelyksen kasvua. Ne kylvetäänkin varsinaisen viljelyksen sekaan.

– Vaikutuksethan eivät lopu ravinteisiin, vaan biomassasta on monipuolisesti hyötyä. Tämä vähentää lannoitteiden tarvetta laskien kustannuksia, ja lisääntynyt maan elävyys myös estää taudinaiheuttajien holtittoman leviämisen, Sundberg täsmentää.

Ympäristövaikutuksiin liittyen erityisesti raiheinä on tunnettu sen kyvystä sitoa typpeä maasta. Tämä ehkäisee typen pääsyä vesistöihin.

LUKE:n tutkija Hannu Känkänen on Sundbergin tilalla tekemässä mittauksia. Hän näkee kerääjäkasvien hyötyjen herättävän aallottaista kiinnostusta.

– 90-luvulla näitä tutkittiin. Sitten tutkimus hiipui ja nyt tutkitaan taas, Känkänen muistelee.

Tutkimusta kerääjäkasveista on tehty ennenkin, mutta lisää dataa kaivataan. Tämä kesä tosin tuo tutkimukseen omat haasteensa.

– Koko kesä on ollut todella kuiva. Se vaikuttaa kasveihin ja siten tutkimukseen, mutta kokonaisvaikutusta tuloksiin on hyvin vaikea arvioida vielä tässä vaiheessa, Känkänen pohtii.

Pitkällä tähtäimellä tutkimuksilla pyritään hahmottamaan paremmin kerääjäkasvien sekä kerääjäkasviseosten toimintaa ja optimaalisia maalajikkeita erilaisille kerääjäkasveille, mutta tällä hetkellä tarvitaan pohjatutkimusta ennen kyseisiä johtopäätelmiä.

– Ennen kaikkea tässä selvitetään parametreja jatkotutkimuksille, Känkänen selittää.

– Tämähän ei kuitenkaan muuta sitä, että kerääjäkasveista on löydetty jo paljon hyödyllisiä vaikutuksia, Känkänen painottaa.

Lisää aiheesta

Hallitus vahvisti tämän vuoden maataloustuet – näistä tuista leikataan18.1.2018 20.00

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat