Puheenaihe

Markku, Raine ja Teuvo siunattiin hautaan yhdessä – yhä useamman hautajaisiin ei tule yhtään omaista

HAUTAJAISET Honkanummen hautausmaan kappelissa siunataan yksinäisiä vainajia lähes viikoittain. Odd Fellow -veljeskunnan vapaaehtoiset käyvät laulamassa heille tuntemattomien ihmisten hautajaisissa.

Honkanummen hautausmaan kappelissa siunattiin viimeiselle matkalleen kolme miestä.

Päivi Tuovinen

Kolme arkkua lepää kappelissa vierekkäin. On torstai, yksinäisten vainajien viikoittainen siunaamisvuoro.

Paikalla ei yhtään omaista tai ystävää. Ei ketään, jolla olisi ollut vainajiin side heidän elämänsä aikana. On kuitenkin saattajia, mutta kerrotaan heistä myöhemmin.

Siunauksen toimittaa Vuosaaren seurakunnan pappi Marketta Antola. Tämä on hänen uransa toinen yksinäisten siunaus.

– Vuoro tulee kohdalle harvoin, kun se kiertää seurakunnalta ja papilta toiselle, hän kertoo.

– Edellisellä kerralla vainajalla oli iäkkäitä omaisia, jotka eivät päässeet paikalle. He pyysivät ottamaan kuvan arkusta.

Tällä siunausvuorolla vainajia on kolme: kuusikymppinen Markku, kahdeksankymppinen Raine ja seitsenkymppinen Teuvo.

Vainajat saavat kirkolta samanlaisen lähtöseremonian oli heillä hautajaisvieraita tai ei. Se on kirkollisveroa maksavien jäsenetu.

Suntio avaa ovet, kanttori soittaa urkuja ja pappi lukee rukoukset ja raamatunkohdat.

Antola halusi pitää pienet henkilökohtaiset muistopuheet, vaikka etukäteen olikin tietoa vain yhden vainajan historiasta.

Siunaustilaisuudessa papilla on jo kerrottavaa kaikista. Tiedot hän on saanut omahoitajilta ja edunvalvojalta.

– Teuvo oli eronnut ja hänen kaksi lastaan olivat kuolleet. Lempeä mies viihtyi palvelutalossa, mutta viime ajat hänellä oli tuskia. Aivan viimeisen päivän Teuvo oli hymyillyt.

Rainella oli ollut mielenterveysongelmia eikä hän perustanut koskaan perhettä, vaan asui äitinsä kanssa.

– Hoitokodissa hän tykkäsi syödä, levätä ja ratkoa tehtäviä. Kuolemaa hän ei pelännyt, vaan piti sitä suurena arvoituksena.

– Teknisellä alalla työskennellyt Markku jäi aikoinaan leskeksi, mutta hänellä on poika. Poika oli luonnehtinut isäänsä omalaatuiseksi.

Pappia yksinäisten siunaaminen koskettaa.

– Kyllä minä mietin, että miten yhteiskunnassa voi olla ihmisiä, joilla ei ole ketään. Näiden miesten kohdalla tuntui lohdulliselta, että heidän elämässään on ollut ihmisiä, jotka ovat tunteneet heidät.

Viime vuosina yksinäisten hautajaisiin on saapunut usein ryhmä tummiin pukeutuneita saattajia. Nytkin paikalla on 15 henkeä.

– Olemme Odd Fellow -veljeskunnan vapaaehtoisia. Yksi käskyistämme on haudata kuolleet, loosi 33 Patrian ylimestari Tapio Tolppanen kertoo.

Vuonna 2015 jäsenet tiedustelivat Honkanummelta, että voisivatko he tulla saattamaan yksinäisiä vainajia. Heidät toivotettiin tervetulleiksi.

– Tämä on karua, aina koskettavaa, mutta joka käynnistä saa hyvän mielen, Tolppanen sanoo.

Vainajien nimet on muutettu.

Yksin hautaan yhä useammin

Viime vuonna yli 200 suomalaisen hautajaisissa ei ollut yhtään vierasta.

Yksinäisten vuorolla Honkanummen hautausmaalla siunattavien määrä on ollut nousussa.

Kun 2000-luvulla ilman omaisia siunattiin noin 40–50 henkeä vuosittain, tällä vuosikymmenellä vainajia on ollut useimmiten 60–70.

Vuonna 2016 yksin siunattavista naisia oli 26 ja miehiä 34, viime vuonna taas naisia oli 34 ja miehiä 26.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Ilmiön laajuus paljastui: Yli 200 suomalaista viimeiselle matkalle ilman yhtäkään hautajaisvierasta8.3.2018 08.52
Saako hautajaiset live-videoida? Voiko kuolinuutista peukuttaa? Kysely paljasti, mitä some-ajan suomalaiset ajattelevat15.3.2018 08.35

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat