Paikalliset

Tekeekö Jarno Salo Noson mysteerikitarasta soivan pelin?

HAASTE Järvenpääläisen soitinrakentajan ja tehtailijan soittimista tiedetään hyvin vähän. Lisää tietoa on tulossa ensi vuonna.

Suomen ensimmäisiä akustisia kitaroita, aitoa järvenpääläistä tuotantoa.

Pasi Huuhtanen

Mäntsäläläisellä soitinrakentaja Jarno Salolla oli erikoinen iltapäivä kuluneena keväänä. Rakentajan pajalle tuodusta kitarapussista paljastui outo kitara.

Ja tällä kertaa todella vanha. Pohjaseteli kertoi soittimen olevan J. A. Noson, järvenpääläisen soitintenrakentajan, tuotantoa.

– Tämä on Suomen ensimmäisiä akustisia kitaroita, Salo kertoo.

Tiedä mitä matkoja kitara on vuosikymmenien aikana tehnyt, mutta nyt se on lähellä synnyinpaikkaansa.

– Noson paja ja sittemmin tehdas oli ortodoksisen kirkon vieressä, puolisentoista kilometriä tästä Salo sanoo.

Salon verstas on Puustellin keittiökaupan alakerrassa. Osoite on sattuvasti Sibeliuksenkatu 1. Jaakko Noso nimittäin teki aikoinaan kanteleen myös Sibeliukselle.

Korjaaminen on niin työläs, että se ei taloudellisesti kannata mitenkään.”

Kitara ei ole kaksisessa kunnossa. Pohja on haljennut kahdesta kohtaa ja kaulan asento kaipaa korjausta.

Ammattilaisellekaan ei ole päältä katsoen selvää, mitä soittimelle pitää tehdä. Jotain Salo kuitenkin jo tietää.

– Korjaaminen on niin työläs, että se ei taloudellisesti kannata mitenkään. Jos ottaisin asiakkaalta tuntien mukaan, lasku olisi tuhansissa, hän sanoo.

Nyt ovat kyseessä muut arvot. Mutta koska elääkin pitää, Noson mysteerikitaran kunnostus etenee sitä mukaan, kuin aikaa liikenee taloudellisesti kannattavilta töiltä.

Ensimmäiset vaiheet ovat kuitenkin selvillä.

– Pohja irti. Sitten näen tonne sisään. Normaalisti koppaa ei pureta, kun tehdään niin sanottu neck reset (kitaran kaulan uudelleenasettelu), jossa otetaan kaula irti ja muutetaan sen kulmaa suhteessa koppaan.

Mutta nyt se tehdään. Salo ottaa Dexter-veitsen, jolla vedetään pohjan sauma auki.

Kuinka ollakaan kellarikerroksen pajaan astuu samalla hetkellä Rauno Nieminen . Hän on ollut soitinrakennuksen lehtori Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa jo yli 30 vuoden ajan ja Salon entinen opettaja. Lisäksi hän on koulutukseltaan soitinrakentajamestari, muotoilija ja musiikin tohtori.

Nieminen arvelee näkevänsä tämän mallin ensimmäistä kertaa, mutta haluaa Salon ottavan kitarasta mitat varmistuakseen asiasta.

– Noson kitaroista voi sanoa varmasti, että niistä ei voi sanoa mitään ihan varmasti, Nieminen heittää.

Nieminen on Salon kanssa samaa mieltä siitä, että kitara on varhaisia malleja. Kitarassa ei ole niitä tyylipiirteitä, joita Noson tehdastuotantomalleissa oli.

– Lisäksi pohjaseteli on koneella kirjoitettu, hän sanoo.

Kitaralla on ikää noin 70 vuotta.”

Nieminen on kirjoittamassa kirjaa Suomalaisen kitaranrakennuksen historia, joka ilmestyy hänen eläkkeelle jäätyään eli ilmeisesti vuonna 2016. Kirjassa on oma luku Jaakko Noson kitaroille.

– Tapasin Jaakko Noson vuonna 1988 Suomessa sekä hänen veljensä ja siskonsa ja lapsensa. Olen tutkinut Noson historiaa jo 30 vuotta ja joka vuosi tulee uutta tietoa, Nieminen sanoo.

Noso alkoi jo ennen sotia tehdä kitaroita.

Tehtaan hän perusti rauhan tultua.

Kitaroiden ja muiden pelien tarvetta oli, kun säännöstely iski kaikkiin turhuustuotteisiin kuten soittimiin.

Netissä, esimerkiksi Wikipediassa on Niemisen mukaan niin paljon väärää tietoa Jaakko Nososta, että niitä ei uskalla tähän juuri lainata.

– Historiakirjassa kerron myös Noson tarinan, Nieminen lupaa.

Noson kitaroihin on joitakin ajanmäärityskonsteja. Apuun tulee toisen järvenpääläisen tehtaan käyttö.

– Otelautamerkeistä tiedetään sen verran , että hän alkoi käyttää Järvenpään muovitehtaan merkkejä, ja se tapahtui vuonna 1962, Nieminen kertoo.

Eli 60-luvun alussa on selkeähkö ajanmääritys. Se ei kuitenkaan auta Salon käsissä olevaan mysteerikitaraan.

Siitä ei voi sanoa varmasti, onko se tehty ennen sotia vai niiden jälkeen. Joka tapauksessa se on varhaista tuotantoa, koska se ei muistuta tehdasmalleja.

Kitaralla on ikää noin 70 vuotta. Tai enemmän tai vähemmän.

Niin , tuleeko kitarasta vielä soittokelpoinen?

Vielä ei voi tietää. Lehti seuraa juttusarjassa kitaran kohtaloa. Kannattaako sitä alkaa rakentaa ja mitä siitä tulee?

Millainen on ääni? Onko siinä Tuure Kilpeläistä, joka on levyttänyt Noso-kitaroilla?

Lehti seuraa juttusarjassa kitaran kohtaloa. Kannattaako sitä alkaa rakentaa ja mitä siitä tulee?

Jaakko Noso

Syntyi 26. heinäkuuta, kuoli 12. huhtikuuta 2013 lähes satavuotiaana

Ensimmäinen viulu puhdetöinä armeijassa parikymppisenä

Teki muun muassa kanteleita, viuluja ja kitaroita.

Kotitalon navetasta tehtiin verstas ja laajennettiin tehtaaksi. Toimintaa Järvenpäässä 1945-1965

Muutti veroselkkausten takia Kanadaan 1966.

Tasakantisia akustisia 10 mallia.

Lisäksi luuttukitara, tigerkitaroita 9 ja orkesterikitaroita 5 mallia.

Kanadassa ovitehtaassa töissä, teki kitaroita uudella mantereella enää sivutöinään.

– Hän yritti aluksi tehdä kitaroita yksinään tilaustöinä, mutta alkoi tehdä muita töitä, Rauno Nieminenkertoo.

Japanilaiset kitaravalmistajat söivät Niemisen mukaan bisnesmahdollisuudet Kanadassa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat