Sato kasvaa viljelylaatikoissa

Lavatarhuri-kirjan tekijöillä oli julkistamistilaisuudessa hymy herkässä, vasemmalta Heidi Haapalahti, Suvi Lehtonen ja Teija Tuisku.

Arto Jussila

Suvi Lehtonen esiintyy kirjan kuvissa, samoin Hirvihaaran kartanon puutarha.

Arto Jussila

KIRJA Hirvihaaran kartanon keittiöpuutarha inspiroi Lavatarhuri-kirjan tekijöitä.

Hirvihaaran kartanoon Mäntsälässä valmistui vuonna 2011 luonnonmukainen lavaviljelmä. Se syntyi kartanon luomupuutarhurin Suvi Lehtosen opinnäytetyönä. Nyt keittiöpuutarhassa kasvaa lähes kaikkia Suomessa menestyviä vihanneksia, yrttejä ja syötäviä kukkia.

Kartanon Lasipaviljongissa julkistettiin viime viikolla Tammen kustantama Lavatarhuri-kirja, jonka tekstistä vastaa hyvinkääläinen Heidi Haapalahti , kuvituksesta vantaalainen Teija Tuisku ja asiantuntija-osuudesta Nuppulinnassa asuva Suvi Lehtonen.

Moni kirjan lukenut hurahtaa lavatarhuriksi.

 

 

Kartanon puutarhan kukat ja herkut näyttäytyvät kirjan kuvissa loisteliaissa väreissä suorastaan hekumallisina. On helppo vakuuttua, että multaista kosteutta tihkuvat lierot ovat puutarhan parhaita apulaisia ja että kannattaa ryhtyä matopankkiiriksi. On myös helppo ennustaa: moni kirjan lukenut hurahtaa lavatarhuriksi.

 

Kirja tarjoaa hurahtaneelle tarvittavan opin, haluaa sitten pienen parvekepuutarhan tai ison lavaviljelmän. Vastauksen saa perimmäisiin kysymyksiin: millaisia viljelylavoja voi rakentaa, miten valitaan yhteensopivat kasvit ja miten tehdään luonnonmukainen kasvualusta?

Lavapuutarhuri on lavapuutarhuri talvellakin. Vuodenkiertoakaan ei ole unohdettu: omat lukunsa ovat saaneet niin lavatarhurin kesä, syksy kuin talvikin.

Kirjan loppuosassa esitellään laajasti sanoin ja kuvin lavatarhan vihannekset, saadaan viljelyohjeet ja luokitellaan viljelyn vaikeusasteet. Voi alkaa helpoimmista ja saada onnistumisen elämyksiä, ja kun taidot kasvavat, onnistuu ehkä jo vaativampienkin viljely.

Se oli opiskelijalle unelmatilanne.” Suvi Lehtonen.

 

 

Suvi Lehtonen on ottanut lyhyessä ajassa, muutamassa vuodessa, pitkän harppauksen Hirvihaarassa.

 

– Se oli opiskelijalle unelmatilanne. Sai ehdottaa puutarhan perustamista kartanon isäntäpariskunnalle Monika ja Arto Hakalalle . Nyt täällä viljellään lähes kaikkia kasveja, joita voi ajatella, noin 30 lajia ja noin 40 lajiketta. Sain ideoita kirjaankin, erehdysten ja kokeilujen kautta.

Hirvihaaran kartanon keittiömestari Mikko Liikaluoma kertoi, että nyt hyötypuutarha on luonnollinen osa Hirvihaaran kartanon toimintaa.

– En oikeastaan näe muuta vaihtoehtoa kuin että näin laadukkaalla kartanolla on hyötypuutarha. Se on avainsana laadukkaan tuotteen valmistamisessa, luonnehti Liikaluoma.

– Saamme raaka-aineen läheltä 150 metrin päästä ja tiedämme, miten suurella rakkaudella puutarhaa on hoidettu.

Sen parempaa lähtökohtaa keittiömestarilla ei oikeastaan voi olla.

Käyttäjän Arto Jussila kuva
Arto Jussila