Runot tekivät elämästä löytöretken

Reijo Vähälä tunnetaan menneiltä vuosilta huippukorkeushyppääjänä. Viime vuosina hän on kiertänyt maata runonlausujana noin 1800 eri tilaisuudessa.

Lasse Herrala

KULTTUURIVIIKKO Runomies Reijo Vähälä taituroi tunteikkaan runoillan harvalukuiselle yleisölle Mäntsälän kirjaston 170-vuotisjuhlan yhtenä numerona.

Reijo Vähälän runoilta ”Sellaista elämä on” rakentui yleisön esittämille toiverunoille ja -lauluille.

Lausuja oli valinnut 150 runoa, joista yleisö voi valita mieluisimman kuultavaksi.

Runot kattoivat repertuaarin vanhoista kuuluisista vähemmän tunnettuihin kotimaisiin.

Joukkoon oli päässyt myös muutama ulkomainen, esim. Nobel-palkittu Anna Szymborska runollaan Elämä pikatoimituksena.

Kun yleisö pääsee valitsemaan mieluisensa, se vaatii runon esittäjältä nopeaa tunnekentän muuttumista.

Ilta eteni suruista iloon, arjesta juhlaan historiasta nykypäivään, rakkaudesta eroon ja lehmistä luteisiin.

Vähälän harjaantuneisuus näkyi esityksestä. Siirtyminen onnistui ilman takelteluja. Ilmeet ja eleet löytyivät runon hengen mukaan.

Vähälältä löytyi kalevalainen ote, matala, syvä ääni antoi mahdollisuuden iskeä kuulijan sydämeen vaikkapa Kilven Laulu rakkaudesta -runossa.

Sieltä saatettiin hypätä Paloheimon Auttamattomaan Pekkaan.

Vähälä tunnusti, että hän ihailee hyvin korkealle Hellaakoskea, josta hän pääsi esittämään runon Niin pieniksi.

Myös laulaminen onnistui esittäjältä, joka aloitti illan laululla Räsymatto. Se kuvasti paitsi elämän moninaisuutta, myös illan eri sävyjä.

Vähälä on vähäeleinen. Tosin ilmeistä löytyy näkymää pienestä virnistyksestä nauravaan ja myöskin surumieliseen.

Silmät myötäelävät runon henkeä. Joskus käsillä vahvennetaan ilmaisua.

Enempää ei jäyhältä pohjalaiselta odota. Ilta vie mennessään, puolitoistatuntinen vierähtää.

– Urheilusta opin, että jos haluaa kehittyä, pitää harjoitella. Se koskee myös runoja. Runojen lausuminen sai alkunsa, kun kuulin, että muisti rapistuu iän myötä, aprikoi Vähälä innostustaan.

Enää Vähälä ei opettele ulkoa esityksiään.

Ääni on ehkä geneettinen, isä lauloi ja äidin suku on Niemitaloja, joista Esa tunnetaan laajemminkin äänenkäytön mestarina.

– Runot ovat tehneet elämästä löytöretken.

Runomies ja EM-mitalisti

Reijo Vähälä syntyi Alajärven Paalijärvellä 1946

Korkeushypyn Euroopan mestaruushopeaa Ateenasta 1969

Aamulehden ATK-päällikkö

Runoja juhlissa, kouluissa, kulttuuritapahtumissa, seurakunnissa ym. vuodesta 2011 yhteensä noin 1800 esityskertaa

Taiteilijanimi Runomies

Written by:

Ota yhteyttä